Syyttäjä ja Puolustusvoimat vaativat Alafuzoffille ehdotonta vankeusrangaistusta.
Korkeimmassa oikeudessa käsitellään tänään EU:n ja Puolustusvoimien entisen tiedustelupäällikön rikossyytettä.
Syyttäjä ja Puolustusvoimat vaativat EU:n ja Puolustusvoimien entiselle tiedustelupäällikölle Georgij Alafuzoffille kahden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta tai joka tapauksessa ehdotonta vankeutta KKO:ssa. Alafuzoff vaatii syytteen hylkäämistä.
Kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff tuomittiin viime vuonna törkeästä palvelurikoksesta 1,5 vuoden ehdolliseen vankeuteen.
Helsingin hovioikeuden mukaan Alafuzoff oli käsitellyt ja säilyttänyt kotonaan salassa pidettävää sotilastiedusteluun liittyvää tietoaineistoa.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe ja Puolustusvoimat valittivat korkeimpaan oikeuteen. Syyttäjä oli hovioikeudessa vaatinut Alafuzoffille vähintään kahden vuoden ehdotonta vankeutta.
Rikoksista syytetty EU:n ja Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö Georgij Alafuzoff kuvassa vasemmalla.
Lue myös: Ex-tiedustelupäällikkö Alafuzoffin kotoa löytyi salaista sotilastiedusteluaineistoa – syyttäjä vaatii KKO:ssa ehdotonta vankeutta
Kotietsintä liittyi Helsingin Sanomien tutkintaan
Materiaalit löytyivät Alafuzoffilta maaliskuussa 2018, kun poliisi teki hänen kotiinsa etsinnän Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttuun liittyneessä rikostutkinnassa. Alun perin Alafuzoffia tutkittiin siksi, että HS:n epäiltiin saaneen salaisia tietoja haltuunsa vuonna 2014, kun lehden toimittaja haastatteli Alafuzoffia tämän aloitettua EU-tehtävässä.
Keskusrikospoliisin tutkinnan mukaan toimittaja sai Alafuzoffilta muistitikun muistiinpanojensa tallentamista varten. Tikku ilmeisesti näytti tyhjältä, mutta siitä on mahdollisesti voitu palauttaa aiemmin poistettuja tiedostoja.
Tammikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi HS:n toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta joulukuussa 2017 julkaistun jutun vuoksi. Tuomiosta on valitettu.
Alafuzoffin syyte ei kuitenkaan koske toimittajan saamaa muistitikkua. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe lopetti sen osalta esitutkinnan vuoden 2022 lopulla, koska katsoi, ettei tahallisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta olisi saatu näyttöä. Tuottamuksellisen eli huolimattomuudesta tehdyn tekomuodon syyteoikeus taas vanhentui jo vuonna 2019.