Salakavala veritulppa voi johtaa kuolemaan – näistä oireista lääkäriin

Mikä on veritulppa ja miten veritulppa syntyy?

Toimiva verenkiertoelimistö on elintärkeä osa ihmistä. Verenkiertoelimistössä kulkeva veri puhdistaa kudoksia ja tuo niihin happea, kun sydän pumppaa verta ensin keuhkoihin ja siirtää sitten hapettunutta verta ympäri elimistöä.

Suonen seinämän vaurio, hidastunut veren virtaus tai lisääntynyt tukosalttius voivat aiheuttaa verisuoneen tukoksen eli veritulpan. Ahtaaseen paikkaan kulkeutunut tulppa tukkii verenvirtauksen ja estää tai heikentää verenkiertoelimistön normaalia toimintaa.

Verisuonitukos on yleinen sairaus. Tukos syntyy tyypillisesti alaraajaan, harvemmissa tapauksissa myös keski- tai ylävartaloon. Jos tukos irtoaa ja kulkeutuu keuhkoihin, syntyy hengenvaarallinen keuhkoveritulppa. Keuhkoveritulppa vaatii välitöntä sairaalahoitoa.

Lue myös: Seitsemän hengenahdistuksen aiheuttajaa – pahimmillaan oire vakavasta sairaudesta: "Yksi pelätyimmistä taustalla olevista syistä"

Veritulpan oireet

Veritulppa voi aiheuttaa yleisoireita, kuten lämpöilyä, huonovointisuutta sekä suorituskyvyn heikkenemistä. Paikallisoireet riippuvat siitä, mihin osaan elimistöä tukos on syntynyt.

Alaraajan laskimotukoksen tyypillisiä oireita ovat pohkeen tai koko jalan kivulias turvotus ja kuumotus, leposärky, arkuus sekä kävellessä paheneva kipu. 

Vatsan alueella tukos saattaa aiheuttaa voimakasta ja pahenevaa vatsakipua, oksentelua, suolen toiminnan häiriöitä, turvotusta sekä ruokahaluttomuutta.

Yläraajaan syntyvän laskimotukoksen oireita ovat väsyminen rasituksessa sekä käden turvotus, punoitus ja kuumotus.

Pään ja kaulan alueella tukos voi aiheuttaa voimakasta päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta sekä kaulan alueen kipua ja turvotusta. 

Keuhkoveritulpalle tyypillisiä oireita ovat äkillinen tai asteittain paheneva hengenahdistus tai rintakipu, yskä, veriyskä, pulssin kohoaminen, verenpaineen lasku, huimaus sekä pyörtyminen.

Yleensä oireet alkavat nopeasti, mutta joskus ne voivat kehittyä päivien tai jopa viikkojen aikana. Veritulpan salakavaluutta lisää se, että tukos saattaa olla vähäoireinen tai jopa oireeton. Veritulppaa epäiltäessä on syytä hakeutua pikimmiten lääkäriin.

Veritulpan ennaltaehkäisy

Veritulpalle altistavia tekijöitä ovat aiemmin sairastettu laskimotukos, äskettäinen leikkaus, pitkään jatkunut vuodelepo tai paikallaan istuminen, yli 60 vuoden ikä, tupakointi, kuivumistila ja lihavuus. 

Myös esimerkiksi syöpä- ja tulehdustaudit, lääkkeet, suonikohjut, hormonihoidot sekä raskaus lisäävät veritulpan riskiä. Tukosalttiudesta tulee kertoa hoitohenkilökunnalle, mikäli joutuu sairaalahoitoon.

Leikkauksien jälkeen tukoksia ennaltaehkäistään lääkehoidolla. Veritulpan riskiä voi itse pienentää vähentämällä ja tauottamalla pitkiä istumisjaksoja, käyttämällä pitkien istumisjaksojen aikana lääkinnällistä hoitosukkaa, juomalla riittävästi vettä, lopettamalla tupakoinnin, harrastamalla liikuntaa sekä välttämättä ylipainoa.

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden pitäminen tavoitetasolla sekä tulehdustautien varhainen hoito pienentävät veritulpan syntymisen riskiä.

Juttu on osittainen uusinta vuodelta 2021.

Lue myös: Veritulppa uhkaa kotona koronaa sairastavia suomalaisia – lääkärit jakoivat hoito-ohjeet, jotka pienentävät tukosalttiutta

10 merkkiä siitä, että sinulla voi olla koronavirus – nämä oireet kertovat todennäköisimmin sairastumisesta

Lähteet: Käypä hoito, Potilaan lääkärilehti, Mehiläinen, Terveyskylä, Terveyskirjasto