Hengenvaarallinen keuhkoveritulppa vaatii välitöntä sairaalahoitoa – oireet voivat olla salakavalan lieviä

Toimiva verenkiertoelimistö on elintärkeä osa ihmistä. Verenkiertoelimistössä kulkeva veri puhdistaa kudoksia ja tuo niihin happea, kun sydän pumppaa verta ensin keuhkoihin ja siirtää sitten hapettunutta verta ympäri elimistöä.

Veritulppa estää tai heikentää verenkiertoelimistön normaalia toimintaa, sillä ahtaaseen paikkaan kulkeutunut tulppa tukkii verenvirtauksen. Jos veritulppa jumiutuu sydämestä keuhkoihin johtavaan valtimoon, puhutaan keuhkoveritulpasta. 

Lue myös: Syy jalkojen turpoamiseen voi olla harmiton – pahimmillaan henki saattaa olla vaarassa

Tunnista laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan oireet

Yleensä keuhkoihin päätynyt veritulppa syntyy alaraajoissa tai lantion laskimoissa, joissa laskimoverenkierto on tavallista hitaampaa ja siten altis hyytymien synnylle. Laskimon seinämästä irtautunut hyytymä voi kulkea verivirran mukana muutamassa sekunnissa sydämen kautta keuhkovaltimoon.

Laskimoveritukos syntyy usein, kun ihminen on ollut pitkään liikkumatta esimerkiksi vuodelevon tai lentomatkan vuoksi. Laskimotukoksen tyypillisiä oireita ovat kivulias turvotus jalassa tai pohkeessa, kivun pahentuminen kävellessä, särky levossa, kuumotus ja punoitus. Joskus laskimotukos on täysin oireeton, mutta se ei tarkoita, että tukos olisi vaaraton.

Lue myös: Lääkäri kutsuu Tuulaa pommiksi – sporttisella naisella takanaan useita veritulppia: "Pelonkin kanssa pitää oppia elämään"

Keuhkoihin päätynyt veritulppa on aina vaarallinen ja edellyttää välitöntä sairaalahoitoa. Keuhkoveritulpan oireita ovat:

• äkisti alkanut tai asteittain paheneva hengenahdistus, johon liittyy usein rintakipua
• sydämen sykkeen kiihtyminen
• yhtäkkisesti alkanut yskä ja veriset yskökset
• huonovointisuus
• pyörtyminen
• suorituskyvyn heikkeneminen
• hikoilu ja kuume

Veritulpan koko vaikuttaa oireiden voimakkuuteen. Suuri keuhkoveritulppa voi johtaa vaikeaan kohtaukseen, kun taas pienemmissä keuhkoveritulpissa oireet voivat olla salakavalan lieviä. Yleensä oireet alkavat välittömästi, mutta niiden kehittymiseen voi kulua päiviä tai jopa viikkoja.

Korkea ikä, sairaudet ja elintavat altistavat

Ikä lisää keuhkoveritulpan vaaraa. Terveyskirjasto kertoo, että tapauksista kaksi kolmesta todetaan yli 65-vuotiailla ja vain yksi kymmenestä alle 25-vuotiailla. 

Terveet ihmiset sairastuvat harvoin veritulppiin, jos heillä ei ole altistavia tekijöitä. Korkean iän lisäksi veritulpille altistavat:

• pitkä liikkumattomuus esimerkiksi sairauden aiheuttaman vuodelevon tai lentomatkan vuoksi
• äskettäinen leikkaus
• alaraajojen vammat, kuten kipsattu murtuma
• vaikea sairaus, kuten syöpä tai sydänsairaus
• tupakointi
• lihavuus
• perinnölliset hyytymishäiriöt
• aiemmin sairastettu laskimotukos
• ehkäisypillerien käyttö etenkin tupakoivilla naisilla
• raskaus
• kuivumistila

Hoidon kulmakivenä hyytymistä estävä lääkehoito

Keuhkoveritulppaa epäiltäessä tulee hakeutua välittömästi päivystykseen.

Keuhkoveritulppa diagnosoidaan tietokonekerroskuvauksella, joka paljastaa keuhkovaltimoiden tilan. Veritulppaa hoidetaan hyytymistä estävillä lääkkeillä, nestetasapainosta huolehtimalla ja tilaan usein liittyvän matalan verenpaineen hoidolla. Keuhkoveritulpan hoidon jälkeen potilaan on tärkeä nousta ylös sängystä ja liikkua, jotta veri ei pääse jälleen pakkautumaan.

Verenohennuslääkkeiden käyttöä jatketaan tilanteen mukaan 3–6 kuukautta tai jopa loppuelämän. Jos keuhkoveritulppa on lievä, sen hoito voidaan toteuttaa kotona. 

Näin ehkäiset veritulppien syntymistä

Laskimoveritulppien vaaraa voi itse pienentää. Pitkillä auto- ja lentomatkoilla tai muuten istuessa tulee nousta säännöllisesti jaloittelemaan, välttää kiristäviä vaatteita, juoda riittävästi vettä ja liikutella jalkoja, erityisesti nilkkoja.

Jos veritulpan riski on suurentunut, kannattaa pitkillä matkoilla käyttää hoitosukkaa. Lisäksi lääkäri voi määrätä suuren tukosvaaran potilaille kerta-annoksen hyytymistä estävää hepariini-lääkettä. Mikäli veritulpan riski on kohonnut, kannattaa asiasta mainita lääkärille esimerkiksi hormonaalista ehkäisyä tai hormonikorvaushoitoa pohtiessa.

Normaalipainossa pysyminen, liikunnan harrastaminen, pitkien istumisjaksojen välttäminen ja tupakoinnin lopettaminen pienentävät veritulpan syntymisen riskiä.

Artikkeli on uusinta huhtikuulta 2020.

Lue myös: Tutkijat varoittavat pandemian jälkeisestä sydänpommista: Riskit koholla vielä vuosi infektion jälkeen

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lähteet: Terveyskirjasto 1 & 2, Käypä Hoito, WebMD, Mayo Clinic, Mehiläinen