Maailman tunnetuimman salaseuran Suomen keskusjärjestö täyttää sata vuotta.
Vapaamuurarien Suomen keskusjärjestö, eli suurloosi, täyttää tänä vuonna sata vuotta. Valistusaikaan juontuvaa kansainvälistä veljeskuntaa on kutsuttu muun muassa maailman tunnetuimmaksi salaseuraksi.
Toimintaa ohjaavat erilaiset rituaalit ja symbolit, joilla pyritään edistämään moraalista ja henkilökohtaista kasvua. Tietokirjailija ja historian dosentti Samu Nyströmin mukaan salamyhkäisyys johtaa juurensa ympäristöön, jossa alkuperäinen järjestö syntyi 1700-luvulla.
– Siihen aikaan ei ollut avoimia kansalaisjärjestöjä, eli jos haluttiin järjestää säätyrajat ylittäviä tapaamisia, niin piti olla salaseura. Suomessa toimi 1700-luvulla 30 muutakin salaseuraa, Nyström kertoo Huomenta Suomen haastattelussa.
Vapaamuurareiden Helsingissä sijaitseva istuntosali on näyttävä näky.
Nyströmin mielestä salaperäisyys on kaksiteräinen miekka. Yhteinen salaisuus luo veljeyttä, mutta tuottaa ulkopuolisissa epäluuloja. Vapaamuurareita ympäröikin monia salaliittoteorioita.
Nykyään salaseuran jäseneksi voi hakea yllättävän helposti, nimittäin järjestön nettisivujen kautta. Hakemusta seuraa keskusteluita ja äänestys, jotka määrittävät jäseneksi pääsyn. Kriteerejä on muutama.
– Pitää olla nuhteeton mies ja myös vapaa, mikä tarkoitti aikoinaan sitä, ettei saanut olla kenenkään omistuksessa. Ja sen lisäksi pitää uskoa korkeampaan voimaan, Nyström toteaa.
Vapaamuurarien istuntosali on täynnä erilaisia symboleita.
Nyströmin mukaan veljeskunta on kautta aikojen ollut pääsääntöisesti ylemmän keskiluokan harrastus, niin myös nykyisin. Jäsenien keski-ikä on jo ylittänyt kuudenkymmenen.
Keitä kuuluisia jäseniä veljeskuntaan on aikoinaan kuulunut? Mikä salaisien arkistojen kätköistä löytynyt hätkähdytti? Katso koko keskustelu videolta!