Salomonsaaret Kiinan ja Yhdysvaltojen puristuksessa – loppuuko saarivaltion uusi Pekingiä miellyttävä linja vaalien jälkeen?

Salomonsaarten parlamenttivaalit ovat olleet paikallinen uutinen. Eivät ole enää. 900 saaresta koostuva valtio Uusi-Guinean saaresta itään ja Australiasta koilliseen on keskellä muuttuvaa maailmanpolitiikkaa.

Britannian alaisuudesta vuonna 1978 itsenäistynyt valtio on ollut länsimielinen, ja sen suurimpana avunantajana ja turvallisuuskumppanina on toiminut Australia. 

2019 istuva pääministeri Manasseh Sogavare käänsi maan Kiinan-politiikan diplomaattisuhteiden suunnan Taiwanista Pekingiin. Parin vuoden aikana tämän jälkeen Kiina oli nelinkertaistanut 41 miljoonaan dollariin kehitysrahoituksensa Salomonsaarille.

Tuoko turvallisuusopimus Kiinan laivastotukikohdan?

Toissa vuonna Sogavare allekirjoitti Kiinan kanssa turvallisuussopimuksen. 

Kiinan kunnianhimoinen eri mantereille ulottuva Vyö ja tie -infrastruktuurihanke on levittäytynyt myös Salomonsaarille. Viime vuonna saarivalio järjesti Tyynenmeren alueen kisat. Niiden 119 miljoonaa dollaria maksaneen pääareenan rakennutti Kiina. 

Tyynenmeren alueella niin anglosaksiset kuin useat muut Yhdysvaltain kumppanit säikähtivät. Rakentaako Kiina saarivaltioon laivastotukikohtansa? Kiina on oman käden oikeudella rakentanut sotilaallista läsnäoloaan Etelä-Kiinan meren kiistellyillä atolli- ja saariryhmillä. 

Yhdysvalloilla on tukikohtiaan eri puolilla Tyyntämerta, kuten Guamilla ja Japanissa. Se on tiivistänyt sotilasyhteistyötään monin tavoin usean valtion kanssa. On esimerkiksi Quad-ryhmä, johon kuuluu Yhdysvaltojen lisäksi Australia, Intia ja Japani. Aukus-trion jäsenet ovat Australia, Britannia ja Yhdysvallat.

"Tärkeimmät vaalit sitten itsenäistymisen"

Muun muassa Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti ja Japani ovat lisänneet yhteistyötään alueen saarivaltioiden kanssa, luvanneet erilaisia tukipaketteja, ja järjestäneet erilaisia huippukokouksia. 

– (Vaalit ovat) ehkä tärkeimmät Salomonsaarten historiassa, sanoo apulaisprofessori Tarcisius Kabutaulaka Havaijin yliopiston Tyynenmeren saarten tutkimuskeskuksesta Al-Jazeera-uutiskanavalle. 

Voisi kuvitella, että jättivaltojen huomio imartelee, mutta Tyynenmeren valtiot ovat puun ja kuoren välissä.

– Tyynenmeren saarivaltiot haluavat yhä, että niiden kumppanit pyrkivät tasapainoon kehityksen ja turvallisuusavun kanssa, ja että niiden esittämään turvallisuuskäsitykseen kuuluva ilmastonmuutos on siinä mukana, muistuttaa yhdysvaltalaisen Atlantic Council -ajatuspajan Kiina-tutkija Parker Novak Voice of Americalle (VOA).  

Tyynimeri on Yhdysvaltain taloudellisesti ja poliittisesti keskeinen toiminta-alue. Kiinan kehitys- ja taloushankkeet eivät ole nekään vain sitä.

– Tie ja Vyö -hanke Tyynellämerellä on enemmän poliittinen väline kuin aito kehityspoliittinen toimi, arvioi Mihai Sora, Tyynenmeren alueen tutkija Lowy-Instituutissa Australiassa VOA:lle.

Kiinalaiset olleet Salomonsaarilla jo pitkään

Kiinalaisten läsnäoloon Kaakkois-Aasiassa ja läntisen Tyynenmeren alueella ei tarvita kommunistijohtoista Kiinaa.

Kiinalaiset kauppiaat ovat erottamaton osa alueen maita ja valtaeliittejä (tai niiden lähellä) jo vuosisatojen ajan.  

Yli 700 000 asukkaan Salomonsaaret ei ole poikkeus. Pääkaupungissa Honiarassa Guadalcanalin saarella on oma Chinatown.  

Meikäläisittäin leppoisasta ilmastosta huolmatta saarivaltiossa ei ole vallinnut autuas rauha. Vuonna 2021 Honiaran kiinalaiskaupunginosaa repivät mellakat. Väkijoukko yritti myös tunkeutua pääministerin asuntoon. Levottomuuksia saapui rauhoittamaan poliiseja Australiasta.

Mellakoita pääkaupungin Chinatownissa

Niiden taustalla oli pääministerin uusi Kiina-politiikka, mutta saarella on jo aiemmin herättänyt närää etnisten kiinalaisten taloudellisen vallan kasvu, minkä monet uskovat näkyvän hallituksen politiikassa. Ilmiö ei rajoitu Salomonsaariin. Rajuja mellakoita Honiarassa oli myös 2006 ja 2019.

Nyt käytyjen vaalien on arvioitu olevan sen verran tulenarat, että paikallinen poliisi on kieltänyt voitonjuhlat. 

Vaalien turvallisuutta ja rehellisyyttä on saapunut varmistamaan poliiseja ja vaalitarkkailjoita useista alueen maista ja Euroopasta.

Uutistoimisto Reutersin mukaan ääntenlaskennan aloitus myöhästyi, kun viranomaiset Honiarassa etsivät riittävän turvallista paikkaa äänten laskemiseksi.   

Ensimmäisiä tuloksia odotellaan perjantaina, alkuviikosta voittajan pitäisi olla selvillä. 

Politiikka henkilövetoista, pääministeri vahvoilla

Politiikka saarivaltiossa on henkilövetoista. Istuvan pääministeri Sogavaren arvioidaan olevan suhteellisen vahvoilla, mutta jos oppositio kykenee yhdessä keräämään enemmän ääniä ja olemaan riitävän yksimielinen, pääministeri voi mennä vaihtoon. Ehkä myös Peking-politiikka. 

Salomonsaarelaisille etusijalla ovat arkihuolet.

– En usko, että Kiina on niin keskeinen asia. Tavallisesti ihmisiä kiinnostaa arki, kuten terveysasiat, koulutus ja liikenne, toteaa Tyynenmeren alueen tutkija Graeme Smith Australian kansallisesta yliopistosta Al-Jazeeralle. 

Salomonsaarten merkittävimmät vientituotteet ovat puutavara, kalatuotteet, palmuöljy, kulta ja kookosöljy. Merkittävimmät vientimaat ovat Kiina (myös suurin tuontimaa), Intia, Italia, Australia ja Alankomaat.

Maata vaivaa korruptio, ja koronapandemia jätti jälkensä. Bruttokansantuote asukasta kohden on noin 2 200 dollaria.  Salomonsaaret on YK:n inhimillisen kehityksen listan 150 rajapyykin huonommalla puolella 193 valtion joukossa.