Uudesta tutkimuksesta selviää, että ammattimuusikoiden esiintyminen kahden tunnin konsertissa aktivoi dopamiiniaineenvaihduntaan, oppimiseen ja muistiin vaikuttavia geenejä sekä hiljensi hermosolujen rappeutumiseen vaikuttavia geenejä
Tutkimuksessa löytyi myös tunnettuja lintujen lauluun liittyviä geenejä.Tutkimukseen osallistui 20 ammattimuusikkoa Tapiola Sinfoniettasta ja Sibelius-Akatemiasta.
Musiikin soittaminen aktivoi muun muassa dopamiiniaineenvaihduntaan, lihasten liikkeisiin, oppimiseen ja muistiin vaikuttavia geenejä, joista kolmen geenin tiedetään osallistuvan myös laululintujen laulun tuottamiseen.
Näistä yksi on tunnettu Parkinsonin taudin ja dementian riskigeeni, joka sijaitsee musikaalisuuteen liittyvällä perimän alueella.
Soittaminen aktivoi myös solujen kalsiumtasapainosta vastaavia geenejä, jotka vaikuttavat kuuloaistinsolujen ja aivojen hermosolujen väittäjäaineiden säätelyyn ja viestien välitykseen ja muokkaavat niiden toimintaa sekä ihmisellä että laululinnuilla
Soittaminen vaikutti myös aivojen rappeumaa aiheuttavien geenien toimintaan, joilla saattaa olla merkitystä psykiatristen tautien ja dementian ehkäisyssä.
Tutkimus viittaa musiikin ja lintujen laulun yhteiseen kehityshistorialliseen alkuperään. Tutkimus valottaa musiikin harjoittamisen molekyylibiologista taustaa ja avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa musiikin terapeuttisten vaikutusten ja kielen kehityksen tutkimiseen.
Tutkimus "The effect of music performance on the transcriptome of professional musicians" on ilmestynyt Scientific Reports -lehdessä. Vastuullinen tutkija on bioinformatiikan DI Chakravarthi Kanduri Helsingin yliopistosta, Tutkimus kuuluu Suomen Akatemian rahoittamaan musikaalisuuden biologisen taustan tutkimukseen.