Samulilla on kunnianhimoinen tavoite: 3D-tulostimella 10 000 kranaatin pyrstöä Ukrainaan – "Tästä voi olla montaa eri mieltä"

36-vuotias insinööri Samuli Jyllilä omistaa 3D -tulostimen, jolla muovisia, noin kuuden senttimetrin pituisia kranaatin pyrstöjä voi teettää. Pyrstöjä tarvitaan ilmasta pudotettavien kranaattien tarkkuuden parantamiseksi.

Jyllilä päätti selvittää, onko olemassa jotakin organisaatiota, jonka kautta hän voisi toimittaa pyrstöjä Ukrainaan.

Jyllilä löysikin latvialaisen ryhmän, joka organisoi pyrstöjen tuottamista Baltian maissa ja viemistä Ukrainaan. Järjestöstä ehdotettiin, että Jyllilä etsisi avuksi myös muita suomalaisia, jotka haluaisivat alkaa teettämään pyrstöjä 3D -tulostimella. Jyllilän mukaan kyseisellä järjestöllä on yhteydet Ukrainan puolustusministeriöön.

– Aloin tiedustella asiaa, ja nyt on aika paljon tullut yhteydenottoja ihmisiltä, jotka haluaisivat lähteä toimintaan mukaan.

Jyllilä laittoi ilmoituksen Facebookin 3D -tulostajien ryhmään, jossa hän etsi "innokkaita tulostajia". Tavoitteena olisi tulostaa 10 000 kappaletta muovisia pyrstöjä.

– Olisihan se hienoa, että saisimme tällaisella ryhmällä lähetettyä tarvikkeita sinne paikan päälle. Aika hyvä määrä on ilmoittautunut vapaaehtoisia. Puhutaan kymmenistä.

Jyllilä on pyrkinyt siihen, että isoilla paikkakunnilla 3D -tulostajat voisivat värvätä lisää vapaaehtoisia ja perustaa ryhmiä, jotta kunnianhimoinen tavoite saataisiin toteutettua. Ryhmät lähettäisivät aikaansaannoksensa Jyllilälle, jotka hän toimittaisi isompinä erinä eteenpäin.

Hänellä on kova toive saada projekti loppuun asti. Tarkkaa aikarajaa tavoitteelle ei ole, mutta Jyllilä aikoo antaa pyrstöjä eteenpäin pikkuhiljaa noin tuhannen kappaleen erissä.

Sotilastarvikkeiden tuottaminen herättänyt myös kritiikkiä

Jyllilä kertoo saaneensa toiminnastaan myös kritiikkiä. Palautetta on tullut muun muassa siitä, onko oikein valmistaa sotilastarvikkeiden osia tällä kapasiteetillä. Kritiikki on kohdistunut myös siihen, että tuotteita tullaan käyttämään ihmisten tappamiseen.

– Tästä voi olla montaa eri mieltä, mutta itse näkisin että tämä on hyvä ja sallittava asia siihen nähden, mitä Ukrainassa tällä hetkellä tapahtuu. Ihan tavan kansalaiset pystyvät osallistumaan tällaiseen erikoisapuun.

Katso myös: Video dronen ja venäläissotilaan kaksintaistelusta: Kylmäpäisyys pelasti miehen M430-kranaateilta

– Oma ajatus auttamisen tiimoilta on se, että jos Suomessa olisi sama tilanne, jossa omaa maata uhataan, ja vieras valta hyökkäisi tänne, kiduttaisi viattomia siviilejä ja valtaisi meidän alueita, niin itse ainakin toivoisin, että saisimme apua myös ulkomailta.

– Jokainenhan pystyy eri järjestöjen kautta toimittamaan rahallista apua. Tämä on tällainen vähän erikoisempi ratkaisu, johon olen itse lähtenyt mukaan.

Ideassa on kuitenkin vielä yksi mutta. Todellisuudessa koko hanke voi vielä kaatua Suomen ja EU:n byrokratiaan.

Munakennoilta näyttävien tuotteiden vienti vaatii puolustusministeriön luvan

Jyllilän valmistamat tuotteet voidaan laskea puolustustarvikkeiksi, joiden maastavientiin tarvitaan puolustusministeriön lupa.

Jyllilä ei ollut ennen MTV:n haastattelua tietoinen, että hänen tulee hakea lupa tuotteiden vientiä varten Ukrainaan. 

– En ole missään kohtaan puhunut kranaatin pyrstöstä. Tällaista kuppia voi tarvittaessa käyttää vaikka kananmunan kuppina tai kynttilän jalkana. Se on suhteellista, mikä lasketaan tällaiseksi tuotteeksi (luvanvaraiseksi puolustustarvikkeeksi), Jyllilä toteaa. 

Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen. Sitä, milloin jokin tuote lasketaan nimenomaan puolustustarvikkeeksi, määrittelee EU:n puolustustarvikeluettelo. Tuotteen ominaisuuksia ja käyttötarkoitusta verrataan tähän luetteloon, ja sen perusteella määritellään, onko kyseessä puolustustarvike vai ei.

– Jos tuote on suunniteltu sotilaalliseen käyttöön, niin hyvin todennäköistä on, että se määritellään puolustustarvikkeeksi, kertoo erityisasiantuntija Riikka Pitkänen puolustusministeriöstä.

– Jos kyse Ukrainan kaltaisesta kohdemaasta, joka edellyttää erillistä ulko- ja turvallisuuspoliittista harkintaa, niin asia käsitellään tällaisessa poikkihallinnollisessa maastavientiasioiden työryhmässä.

Lupaprosessi etenee siten, että ensin ulkoministeriö antaa työryhmälle ulko- ja turvallisuuspoliittisen lausunnon hakemuksesta. Sen jälkeen työryhmä käsittelee sekä hakemuksen että lausunnon ja joko puoltaa tai ei puolla hakemusta. Työryhmän kanta esitetään asian laadusta riippuen joko puolustusministerille tai valtionneuvoston yleisistunnolle, jotka tekevät päätöksen siitä, hyväksytäänkö hakemus vai ei.

Tavallisesti lupaprosessi vie Pitkäsen mukaan 4–6 viikkoa. Kiireelliset tapaukset jonkin verran vähemmän. 

– Lupaprosessissa arvioidaan vietävää tuotetta, viejän luotettavuutta, kohdemaata ja kohdealuetta. Se on tapauskohtainen harkinta, joka jokaisen lupahakemuksen kohdalla tehdään.

Pitkänen kertoo, että Ukrainaa koskevissa hakemuksissa on ollut lyhyempiäkin, noin viikon kestäviä käsittelyaikoja.

Ukrainalaisilta on tullut kiitosta hankkeesta

Jyllilä kertoo, ettei aio luovuttaa hankkeen suhteen, vaikka lupaprosessi kestäisi viikkoja.

– Jos tällainen lupa vaaditaan, niin sellainen tietysti hankitaan, hän kertoo.

Seuraava askel projektissa on siis soitto puolustusministeriöön ja yhteydenottojen läpikäyminen, jota Jyllilälle on edelleen tullut useita. Jyllilä kertoo MTV:lle ennen artikkelin julkaisua, että puolustusministeriössä luvattiin ottaa hänen asiansa heti käsittelyyn.

Jyllilä on ollut hämmentynyt siitä, kuinka paljon hänen projektinsa on herättänyt huomiota.

– On positiivista nähdä, että paljon ihmisiä on lähtenyt tähän mukaan. Aihe on herättänyt paljon tunteita. Olen itsekin yllättynyt, miten laaja asia tästä on tullut.

Kritiikin lisäksi hän on saanut paljon myös kannustusta. Esimerkiksi Suomessa asuvat ukrainalaiset ovat laittaneet hänelle viestiä ja kiittäneet siitä, että Jyllilä on omatoimisesti laittanut projektin pystyyn Ukrainan auttamiseksi omalta osaltaan.