Sanna Marin eduskunnalle: "Tukemme Ukrainalle on vankkumaton"

Pääministeri Sanna Marin (sd.) antoi tänään ilmoituksensa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta eduskunnalle.

Marin tuomitsi puheensa alkuun suorasanaisesti Venäjän eilisen päätöksen tunnustaa Donetskin ja Luhanskin separatistialueet itsenäisiksi. Länsimaat, Suomi mukaan lukien, ovat tuominneet tunnustuksen.

– Venäjästä on tullut konfliktin avoin osapuoli. Sen pyrkimykset selittää toimintansa lailliseksi ovat epäuskottavia, Marin sanoi.

Marin muistutti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta: Nato-jäsenyyttä voidaan hakea, jos turvallisuustilanne sitä vaatii.

Pääministeri korosti eurooppalaisen yhteistyön merkitystä ja vannotti tukea Ukrainalle.

– Tukemme Ukrainalle on vankkumaton, Marin totesi.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi Ukrainan asian olevan myös suomalaisten asia. Puolustusvoimat on reagoinut kriisin aikana ja säätänyt valmiuttaan, Kaikkonen muistutti.

Analyysi käynnissä olevasta tilanteesta, laajamittaisen sodan uhasta, oli lohduton.

 –Tilanne on synkkä, tilanne on vaarallinen, tilanne on kerta kaikkisen vakava, Kaikkonen totesi.

Voisiko Suomi auttaa Ukrainaa kyberkeskuksen kautta?

Pää- ja puolustusministerien puheenvuoroja edelsivät eduskuntaryhmien edustajien puheenvuorot.

Keskustelijat puhuivat pitkälti Suomen ulkopolitiikan tuttujen linjausten mukaisesti, ja varsinaisia eroja puolueiden välillä oli lähinnä nyanssitasolla.

Useat poliitikot, esimerkiksi keskustan ryhmää edustanut Mikko Savola puhuivat avoimen Nato-keskustelun puolesta.

Vihreiden Atte Harjanne ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho olivat samoilla linjoilla siitä, ettei Suomi saa olla materiaalisesti riippuvainen Venäjästä.

Käytännössä Harjanne ja Halla-aho viittasivat etenkin suunnitteilla olevaan Hanhikiven ydinvoimalahankkeeseen, jonka takana on venäläinen Rosatom, ja johon osa poliitikoista on suhtautunut hyvin kriittisesti.

Liki kaikki ryhmät rohkaisivat hallitusta myös miettimään aktiivisesti, miten Suomi voisi tukea Ukrainaa.

Toistaiseksi Suomi on hieman lisännyt rahallista tukeaan Ukrainalle, mutta aseiden toimittaminen on yhä pannassa.

Konkreettisimman ehdotuksen ryhmäpuheenvuoroissa antoi kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

– EU:n kyberturvallisuuskeskus sijaitsee Suomessa. Suomen tuki Ukrainalle voisi olla esimerkiksi EU:n nopean toiminnan kyberturvallisuusryhmän työn tukemista.