Venäjä-pakotteiden lepsuus sai eduskunnassa kritiikkiä – Pekka Haavisto kertoi logiikan pakotteiden takana

Eduskunta keskusteli tänään ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja laajamittaisen sodan uhasta Ukrainassa.

Konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) halusi hieman herätellä Venäjästä Suomessa käytävää keskustelua.

– Putinia on kutsuttava Venäjän itsevaltiaaksi, etten sanoisi diktaattoriksi, riippumatta siitä, minkälaista TV-teatteria hän järjestää. Historiaa ja nykypäivää koskevia valheita on kutsuttava valheiksi, vaikka Putin ja Venäjä kuinka paljon niitä levittävät, Zyskowicz sanoi.

Eduskunnan keskustelu oli pääosin samanmielistä ja Suomen ulkopolitiikan linjapapereihin tukeutuvaa.

Zyskowiczin puheenvuoro oli kuitenkin yksi irtiotto konsensuksesta, kun hän ihmetteli kollegoidensa ajatuksia talouspakotteiden säästelystä.

– En lainkaan ymmärrä "takataskussa on lisää pakotteita" -ajattelua, jolla tässäkin salissa näyttää olevan laajaa kannatusta. Mitä me lännessä odotamme? Zyskowicz kysyi.

Zyskowicz: Venäjää hillittävä tässä ja nyt

EU ja sen mukana Suomi ovat päättäneet viime päivinä talouspakotteista yksittäisille venäläisille henkilöille sekä pankeille.

Moni on pitänyt pakotteita varsinkin ennakkopuheisiin nähden pehmeinä.

Kaikista merkittävimmille venäläispankeille tai -yrityksille ei ole asetettu juurikaan uusia pakotteita. Myös presidentti Vladimir Putin itse on yhä henkilöpakotteiden ulkopuolella.

EU:sta on todettu, että lisää pakotteita voidaan luoda, jos tilanne Ukrainassa pahenee entisestään. Myös Suomen hallitus Sanna Marinin (sd.) ja Pekka Haaviston (vihr.) johdolla on sanonut samaa.

Zyskowiczin mielestä Venäjää pitää hillitä pakotteilla tässä ja nyt, joten askel askeleelta -lähestymistapa ei toimi.

– Jos kolonnat menevät kohti Kiovaa ja veri vuotaa Ukrainan kaduilla, siinä tilanteessa asetettavat lisäpakotteet eivät varmasti niitä kolonnia pysäytetä, Zyskowicz kritisoi.

Hänen mukaansa Venäjä-pakotteiden pitäisi olla alusta asti "ennennäkemättömän" ja "maksimaalisen" tiukat.

Länsimaat voisivat lisäksi Zyskowiczin puolesta luoda Ukrainaan ilmasillan, jonka kautta maalle toimitettaisiin kalustoapua.

Kritiikkiä myös Jussi Halla-aholta ja Juha Sipilältä

Venäläisiin henkilöihin ja yrityksiin on kohdistettu pakotteita Ukrainan takia jo vuodesta 2014 alkaen. Tuolloin Venäjä valtasi Krimin niemimaan ja aloitti sotatoimet Itä-Ukrainassa Donetskissa ja Luhanskissa.

Jo olemassa olevatkaan pakotteet eivät Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan oikein toimi.

– Venäjän rikollinen politiikka Ukrainassa on jatkunut nyt jo kahdeksan vuotta, samoin siihen liittyvät pakotteet, joten meillä on aika paljon kokemusperäistä näyttöä tästä asiasta. -- Eihän pakotteiden tehtävä ole vahingoittaa Venäjän taloutta, vaan ohjata Venäjää käyttäytymään toisella tavalla. Tässä mielessä pakotteet ovat epäonnistuneet, Halla-aho analysoi.

Halla-aho toisaalta huomautti, ettei edes Venäjän täydellinen kauppasaarto välttämättä saisi sitä luopumaan valloituksistaan, sillä sekä valtion että kansan resilienssi eli sietokyky on talousongelmien osalta korkea. 

Keskustan Juha Sipilä vaati Zyskowiczin tavoin järeämpiä pakotteita.

– Pakotteiden pitäisi olla järeydeltään aivan muuta kuin mitä henkilöpakotteet esimerkiksi ovat, Sipilä sanoi.

Harvemmin ulkopolitiikkaan kantaa ottava Sipilä ehti puheenvuorossaan myös todeta, ettei Suomen pidä omilla puheillaan missään nimessä rajata ajallisesti mahdollisuuttansa liittyä Natoon.

Kommentti on entiseltä pääministeriltä huomionarvoinen. Nykyinen pääministeri Sanna Marinhan (sd.) sanoi tammikuussa julkisesti, ettei Suomi tule todennäköisesti liittymään Natoon tällä hallituskaudella.

"EU:lla täytyy olla varastossa keinoja"

Ulkoministeri Pekka Haavisto vastasi Zyskowiczin pakotekritiikkiin kahdesti keskustelun aikana.

Valittu toimintatapa on edetä askeleittain, ei lyödä heti tiskiin maksimaalisia pakotteita.

– Valitettavasti tilanne on sellainen, että pelätään vielä laajempia sotilaallisia toimia. EU:lla täytyy olla varastossa niitä keinoja, niitä uhkia, joita voidaan siinä tilanteessa käyttää, Haavisto sanoi.

– Pidämme uusien pakotteiden uhkaa yllä, joka on viesti Venäjälle siitä, että mikäli he edelleen jatkavat aggressiivista toimintaansa, siihen tullaan reagoimaan uusilla yhä kovenevilla pakotteilla. Tämä on se logiikka näiden pakotteiden takana.

Ulkoministeri Haavisto piti kuitenkin pakotepolitiikassa merkittävänä myös Saksan liittokansleri Olaf Scholtzin eilistä ilmoitusta Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen keskeyttämisestä.