Pääministeri Sanna Marin (sd.) ripitti oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtajaa Petteri Orpoa vanhustenhoidon parannusten tekemättä jättämisestä hallitustaivaltensa aikana.
Seitsemän puolueen puheenjohtajat keskustelivat tänään Suomen Kuntaliiton järjestämässä paneelissa ajankohtaisista kunta-asioista.
Mukana keskustelussa olivat SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin, Vihreiden puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo, Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko, Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson ja RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
Yksi kiivaimpia kommentteja herättäneistä aiheista paneelissa koski vanhustenhoitoa ja paljonpuhuttua hoitajamitoitusta. Moni vanhuspalveluiden järjestäjä on kertonut haluavansa aikalisän hoitajamitoituksen kiristämiseksi 0,7:ään, ja tätä on myös kokoomus esittänyt.
Kiivas sananvaihto
Pääministeri Marin myönsi paneelissa, että hallitus ei välttämättä pysty nostamaan mitoitusta välittömästi 0,7:ään, vaan nyt pitää pohtia esimerkiksi väliportaita tämän saavuttamiseksi.
Marin antoi samalla täyslaidallisen kokoomukselle, joka on vaatinut hallitukselta tuumaustaukoa hoitajamitoitukseen.
– Kokoomuksen vastaus on se, että ei tehdä mitään. Ei mitoitusta, ei lisää koulutuspaikkoja, ei paranneta palveluita ja jätetään meidän ikäihmiset heitteille.
– Ethän sinä noin voi sanoa, Orpo vastasi.
Marin jatkoi ryöpytystä ja kysyi, mitä kokoomus on tehnyt hallitusvastuussa vanhusten eteen kymmenien vuosien aikana.
– Nyt on SDP-vetoinen hallitus ja nyt tänään on vanhuspalvelut kriisissä. Kotihoidossa riutuu ihmisiä, ei ole tarpeeksi hoitajia. Tämä on teidän vastuullanne. Meidän on oikeus kysyä teiltä, miten te korjaatte nämä asiat.
Katso sananvaihto videolta artikkelin ylälaidasta!
Eduskunnan suurissa puolueissa valmiutta karsia kuntien tehtäviä
Tilaisuudessa selvisi myös, että suurimpien keskusta- ja oikeistopuolueiden johtajat kannattavat kuntien lakisääteisten tehtävien karsimista.
Perussuomalaisten Purra, kokoomuksen Orpo, keskustan Saarikko ja RKP:n Henriksson ottivat kantaa karsimisen puolesta.
– Hyvinvointijärjestelmämme edellyttää sitä, että kykenemme keskittymään perusasioihin ja miettimään, mikä on tärkeää, Purra sanoi.
Kokoomuksen Orpo oli huolissaan valtion ensi vuoden budjettiin hahmotetusta kahdeksan miljardin euron alijäämästä. Hän lisäsi, että hyvinvointialueiden 1,5 miljardin euron rahoitustarpeen ohella tämä tarkoittaa lähes kymmenen miljardin euron vuotuista vajetta.
– Tämä näkymä on todella vakava, miten pystymme turvaamaan ihmisten peruspalvelut, Orpo sanoi.
Keskustan Saarikko sanoi, että valtio on epätoivoisesti yrittänyt ohjeistaa kuntia siitä asti, kun kuntien valtionosuuksien korvamerkinnöistä luovuttiin 1990-luvulla.
– On ollut valtakunnan päättäjien tahto ohjata kuntia, kun muutakaan keinoa ei ole ollut, jotta on voitu varmistua, että hyvät tarkoitukset vanhustenhoitoon ja koulutukseen menevät maaliin asti, mutta se on myös osittain kangistanut kuntien toimintaedellytyksiä, Saarikko sanoi.
Puoluejohtajat eivät kuitenkaan kertoneet, mitä tehtäviä he kunnilta vähentäisivät. Tämä tarkoittaisi vaalien alla käytännössä leikkauslistaa siitä, mitä palveluja kunnat eivät olisi enää velvoitettuja tarjoamaan asukkailleen.
Marin: Sääntelyä mukava vastustaa paneelissa
SDP:n Marin ja vasemmistoliiton Andersson vastustivat ajatusta. Pääministeri Marin luonnehti keskustelua hyvin perinteiseksi siinä mielessä, että sääntelyä ja mitoituksia on mukava vastustaa Kuntaliiton paneelissa.
– Kun uutisista luetaan, kuinka vanhuksia kohdellaan huonosti, lapset eivät saa riittävän hyvää hoitoa ja kuinka asiat aidosti kansalaisten näkökulmasta ovat huonolla tavalla, sitten huudetaan valtiota apuun, Marin sanoi.
Opetusministeri Andersson viittasi viimeisimpään Pisa-tutkimukseen, jossa Suomessa oli pienimmät osaamiserot koulujen välillä. Hän painotti omassa puheenvuorossaan, että kyse on käytännössä siitä, taataanko koko maassa tasalaatuiset palvelut.
– Se tarkoittaa sitä, että riippumatta siitä, asuuko perhe pienessä vai isossa kunnassa, voi luottaa siihen, että läheinen peruskoulu kuuluu maailman parhaisiin, Andersson sanoi.
Vihreiden Ohisalo kertoi olevansa valmis sille keskustelulle, voisiko kunnilla olla keskenään erilaisia tehtäviä, mutta tämä keskustelu pitäisi hänen mukaansa käydä juurta jaksain.
Myös Saarikko sanoi, että täysin vapaan kentän ja sääntelyn väliin mahtuu paljon mahdollisuuksia.
– Keskustelusta on puuttunut kuntien välinen yhteistyö. Jo nyt sitä tehdään erittäin monessa asiassa, ja sitä voidaan tehdä entistä enemmän, hän sanoi.