Sanna Marin: Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tehdä kansalaisaloitteiden kautta – kommentoi myös Jussi Halla-ahon lausuntoa

2:11img
Aihetta käsiteltiin Kymmenen uutisissa.
Julkaistu 01.03.2022 19:04(Päivitetty 01.03.2022 19:37)
Toimittajan kuva
Alec Neihum

alec.neihum@mtv.fi

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tehdä kansalaisaloitteiden kautta.

Eduskuntapuolueet keskustelivat tänään Ukrainan tilanteesta ja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Puolueiden edustajat puhuivat myös vireillä olevista Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvistä kansalaisaloitteista.

Pääministeri Marin sanoi kokouksen jälkeen puolueiden yhteiseksi kannaksi, ettei ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdä kansalaisaloitteilla.

– Tämä oli se yhteinen näkemys, että instituutioilla on tässä rooli ja sitä on syytä kunnioittaa. Kansalaisaloitteet asianmukaisesti käsitellään, mutta niiden kautta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tehdä, vaan sitä tehdään vakaasti harkiten ja kaikkia näitä menettelyjä kunnioittaen, Marin sanoi.

Pääministeri Marin viittasi lausunnossaan tasavallan presidentin, hallituksen, eduskunnan ja puolueiden merkitykseen.

Nato-kansanäänestystä vaatinut kansalaisaloite keräsi jo eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 ääntä. Jäsenyyden hakemista vaativa aloite on kerännyt noin 34 000 allekirjoitusta.

Tämänpäiväisen keskustelun jälkeen näyttää siis siltä, että puolueet eivät anna näiden aloitteiden ratkaista Suomen Nato-politiikkaa.

Keskustelu Suomen turvallisuusratkaisuista ja vähintäänkin kansalaisaloitteiden takia myös mahdollisesta Nato-jäsenyydestä tulee Marinin mukaan jatkumaan.

– Tulemme arvioimaan, mikä olisi oikea tapa käydä tätä keskustelua mahdollisimman järjestäytyneesti, rauhallisesti, tarkkaan harkiten ja arvioiden, mikä on Suomen turvallisuuden näkökulmasta järkevin tie eteenpäin tässä muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä ja tilanteessa, Marin sanoi.

Puolustusmäärärahoja on korotettava

Pääministerin mukaan on selvää, että puolustusmäärärahoja on vallitsevan tilanteen takia korotettava.

Tarvetta on panostaa niin hybridi- ja kyberpuolustukseen, sisäiseen turvallisuuteen kuin huoltovarmuuteenkin.

Lisärahoituksesta ei ole toistaiseksi päätöstä tai yksityiskohtia.

– Kaikkea tätä arvioidaan. On mahdollista, että lisätalousarvioonkin jo tämän vuoden aikana tullaan osoittamaan määrärahoja, Marin sanoi.

– Kehysriihessä tämä muuttunut tilanne tulee varmasti näkymään.

Pääministeriltä kysyttiin, voiko budjetin kehyksissä pysymiselle heittää jo hyvästit.

– En lähde tässä kohtaa mitään tällaista linjaamaan, mutta todetaan, että maailma on tänä päivänä hyvin erilainen kuin se oli vielä viikko sitten. Yhtä lailla pandemia muutti meidän kaiken arjen perustavanlaatuisella tavalla. Niin sota Euroopassakin on tehnyt, Marin vastasi.

"Kovasti sanottu valiokunnan puheenjohtajalta"

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) sanoi tänään Helsingin Sanomille, että länsimaiden pitäisi tehdä sotilaallinen väliintulo Venäjän pysäyttämiseksi Ukrainassa.

Marinilta kysyttiin näkemystä Halla-ahon kommentista.

– Tämä oli kovasti sanottu valiokunnan puheenjohtajalta. Uskon että eduskunta omalta osalta arvioi, onko tässä millä tavalla menetelty, Marin kommentoi.

Juttua korjattu 2.3. kello 12.00. Nato-kansanäänestystä koskeva kansalaisaloite on kerännyt vähintään vaadittavat 50 000, ei 5 000 allekirjoitusta.

Tuoreimmat aiheesta

Politiikka