Ministerit suhtautuivat Suomen Nato-jäsenyyskysymykseen maltillisesti eduskunnassa, vaikka kansan tuki jäsenyydelle on mielipidekyselyiden perusteella vahvassa kasvussa. Arkadianmäellä käytiin keskiviikkona sopuisa ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.
Kansanedustajia askarrutti muun muassa mahdollisen jäsenyysprosessin kesto, mutta siihen pääministeri Sanna Marinilla (sd.) ei ollut antaa yksiselitteistä vastausta. Teknisesti Suomi kuten myös Ruotsi varmasti täyttäisivät Marinin arvion mukaan kaikki vaatimukset, mutta koska kyseessä olisi myös poliittinen hyväksymisprosessi, olisi sen nopeutta mahdotonta etukäteen varmasti tietää.
Päätös uuden jäsenmaan ottamisesta edellyttää kaikkien Naton jäsenmaiden hyväksyntää. Tästä syystä Suomen kannattaisi etukäteen varmistaa tuki kaikilta 30 Nato-maalta.
– Meidän näkökulmastamme olisi suotavaa, että prosessi olisi mahdollisimman nopea. Varmasti tätä pyrittäisiin myös etukäteen mahdollisimman pitkälle selvittämään niiden reunaehtojen puitteissa kuin selvitystä olisi mahdollista tehdä, Marin sanoi.
Marin toisti jälleen arvionsa siitä, että kansallinen keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä käydään tämän kevään aikana. Hallitus antaa eduskunnalle keskustelun tueksi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon tällä tietoa huhtikuun alkupuolella.
– Johtopäätöksiin en tässä kohtaa tietenkään mene, mutta uskoisin että eduskunnallakin on halua tätä keskustelua käydä ripeästi vaikkakin kuitenkin huolella.
Ei käden käänteessä
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) toppuutteli kiihkeimpiä Suomen Nato-jäsenyyden puolestapuhujia.
– Ajoitus on syytä miettiä sen mukaan, mikä on Suomen turvallisuudelle parasta. On helppo yhtyä tasavallan presidentin sanoihin: "kun muutos on rajua, pään on pysyttävä kylmänä". Päättäjien on arvioitava tämä uusi turvallisuustilanne huolella, mutta ilman viivytystä, Kaikkonen sanoi.
Kaikkosen mukaan sotilasliittoon liittyminen ei voisi tapahtua aivan käden käänteessä.
– Mitään yhden yön menettelyä ei ole olemassa, mutta ei se käsittääkseni myöskään mikään vuosien kysymys ole.
Pääministeri Marinilta kysyttiin lisäksi muun muassa, millaisiin Venäjän vastatoimiin Suomen pitää varautua, jos Suomi liittyy Natoon.
Myös Marin viittasi presidentti Sauli Niinistöön, joka on hänen mielestään kuvaillut hyvin, että vastassa olisi monenlaista ilkeyttä alkaen hybridivaikuttamisesta, kybertoiminnasta, monenlaisista vaikeuksista rajoilla, arkisten asioiden hoitamisesta.
– Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettemmekö voisi tehdä omia ratkaisujamme oman turvallisuutemme näkökulmasta, mutta varmasti tähän kaikkeen pitäisi tuossa tilanteessa varautua, Marin sanoi.