Sarin poikaa on kiusattu vuosia – yläasteikäiset pojat hakkasivat hänet kotimatkalla: "Pelko hallitsee elämää ja pelkään hänen tekevän itselleen jotain"

Sari asuu Uudellamaalla ja hän on erityislapsen yksinhuoltajaäiti. Hän tai hänen poikansa ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään, jotta kiusaaminen ei pahentuisi entisestään. Hän haluaa kuitenkin kertoa poikansa tarinan.

Videolla kerrotaan, kuinka koulukiusaaminen on yhä valitettavan yleistä.

Sarin lasta on kiusattu ensimmäiseltä luokalta saakka.

– Alkuun koulu sujui suhteellisen hyvin, sellaista normaalia oman paikan hakemista oli alkuun niin kuin aina uudessa paikassa on.

Ensimmäisen luokan keväällä lasta alettiin haukkua. Siihen asiaan Sari puuttui välittömästi.

– Se oli välitunnilla tapahtuvaa, ulkonäköön liittyvää nimittelyä.

Tuolloin poika kävi pienluokkaa, jossa oli mahdollista panostaa hänen erityistarpeisiinsa. Vähän myöhemmin poika kuitenkin siirrettiin eri kouluun, jossa hän joutui suureen luokkaan. Myös kiusaaminen paheni.

– Hän putosi tosi pahasti opetuksesta, sillä hän olisi tarvinnut omaa erityistä tukea, mutta sitä ei tullut.

Lue myös: Aino halusi tappaa itsensä 13-vuotiaana kiusaamisen takia – "Minua purtiin, potkittiin ja päälleni hypättiin lumikasan huipulta"

Iso arpi muistona kiusaamisesta

Pahin kiusaamistilanne toistaiseksi tapahtui talvella, kun lapset laskivat välitunnilla mäkeä. Yksi pojista, joka Sari mukaan ei pitänyt hänen pojastaan, laski suoraan jalat edellä päin poikaa. Jalat osuivat suoraan poikaa päähän. Pojan korvaan tuli suuri, verinen patti. Sari kertoo, ettei hänelle ilmoitettu koulun puolesta asiasta.

– Kotona hän otti pipon päästään ja näytti korvaansa, joka oli turvonnut todella pahasti. Hän oli koulussa kovissa kivuissa, mutta ei saanut mennä näyttämään korvaansa kouluterveydenhoitajalle, Sari sanoo.

Vasta koulupäivän jälkeen Sari kävi poikansa kanssa lääkärissä, joka puhkaisi korvassa olleen verisen patin. Muistoksi tästä kaikesta jäi suuri arpi. Vaikka hän otti kiusaamisen esille koulussa, ei asiaan puututtu.

Poika hakattiin kotimatkalla

Kolmannelle luokalle poika pääsi takaisin samaan kouluun, jossa hän aloitti ensimmäisen luokkansa. Siellä oli käytössä erityisavustaja ja opettajakin tuntui erityisen mukavalta. Koulunkäynti alkoi hienosti, mutta helmikuussa, kun poika oli matkalla koulusta kotiin, hänen kimppuunsa käytiin.

– Koulusta oli kotiin matkaa vain muutamia satoja metrejä, kun läheiseltä ylä-asteelta tuli kaksi poikaa, jotka hakkasivat hänet. Hänessä ei ole mitään vikaa, mutta pojat vain hakkasivat hänet. Kukaan ulkopuolinen ei puuttunut tilanteeseen, Sari sanoo murtuen samalla itkemään.

Töistä kotiin tullessaan Sarilla oli tapana ensimmäiseksi kysyä pojaltaan päivän kuulumiset. Tällä kertaa poika ei kuitenkaan tullut äitiään vastaan, vaan vastasi kysymykseen siitä, onko kaikki hyvin vain sanomalla ok.

– Ihmettelin tätä. Myöhemmin kun menin käymään hänen huoneessaan, näin että poika oli rakentanut tavaroistaan muurin huoneensa nurkkaan, jonka takana hän istui suojassa. Kun hän kääntyi minuun päin, näin, että hänen naamansa oli ruhjeilla.

Sari otti itkevän pojan syliinsä.

– Poikani sanoi, että häntä pelotti. Silloin olin niin vihainen, että olin valmis tekemään mitä tahansa.

"Olen tapellut, mutta en nähtävästi tarpeeksi"

Seuraavana päivänä Sari soitti ylä-asteen rehtorille, joka otti tiedon pahoinpitelystä pöyristyneenä vastaan. Poika tunnisti hänen kimppuunsa käyneet pojat. Päivää myöhemmin rehtori ilmoitti, että poikien vanhemmat olivat olleet todella loukkaantuneita siitä, että heidän lapsiaan syytettiin tuollaisesta. Rehtori sanoi tekevänsä asiasta rikosilmoituksen.

– Kun mitään ei kuulunut, otin yhteyttä rehtoriin. Hän lähetti minulle tekstiviestin, jossa kirjoitti, että poikasi on erityislapsi eikä hänen muistiinsa ole luottamista.

Lue myös: Petra kohtasi lohduttoman näyn Helsingissä: Koulukiusattu 9-vuotias seisoi tiellä ja aikoi heittäytyä auton alle – "Rakas pieni, sinulla on nyt hätä"

Myöhemmin Sari sai varmistuksen poliisilta asiaan, jota oli jo epäillyt: asiasta ei ollut tehty rikosilmoitusta.

Tässä vaiheessa haastattelua Sari sanoo tuntevansa itsensä huonoksi äidiksi siksi, että on antanut asioiden mennä tuohon pisteeseen asti.

– Olen tapellut asioiden eteen, mutta en nähtävästi ole tapellut tarpeeksi.

Talvisin poika sanoo kiertävänsä kouluun pidempää reittiä, ettei hänen kimppuunsa käytäisi.

Poikani ei arvosta itseään

Kiusaamista jatkui läpi koko ala-asteen. Milloin poika oli mustelmilla, milloin reisiin oli tökitty kynällä. Viidennellä luokalla kiusaajat tulivat huutelemaan jopa perheen ovelle. Kun poika käveli kylällä, huutelu oli jatkuvaa.

– Kun katson poikaani, näen maailman hienoimman nuoren miehen alun. En voisi olla enemmän ylpeämpi pojastani, mutta näkee, että poika ei kuule niitä kehuja. Hän ei arvosta itseään.

Tällä hetkellä Sarin poika on 14-vuotias ja hän on ylä-asteen seitsemännellä luokalla. Äidin mukaan kiusaaminen on jättänyt poikaan syvän arven.

– Hän ei liiku ulkona, vaikka yleensähän tuon ikäinen poika liikkuu itsekseen. Vien hänet tänäkin päivänä autolla kouluun ja haen sieltä, pelko on niin kovaa.

Puhelu, jota ei koskaan halua saada

Ylä-asteella kiusaamista ei ole ollut. Lokakuun alussa Sari sai kuitenkin puhelun, jota hän ei koskaan toivonut saavansa. Hänelle kerrottiin, että hänen poikansa oli yrittänyt tehdä itselleen jotain.

– Hoin pojalleni, että en pärjää, jos hän tekee itsellensä jotain. Maailmani murtui siinä vaiheessa, ja tajusin, etten ole tehnyt tarpeeksi. Hän ei ole puhunut minulle itsetuhoisista ajatuksista. On sanonut vain, että hänen on niin paha olla kiusaamisen takia.

Pian poika aloittaa toiminnallisen psykoterapian, jonka yhtenä tavoitteena on päästä eroon peloista.

– Pelkään, että jos terapia ei riitä, hän tekee itselleen jotain. On kauheaa olla töissä, kun koko ajan pelkään ja jännitän hänen puolestaan.

Perhe on myös muuttanut uudelle paikkakunnalle eikä pojalla ole uusia kavereita. Ainoa kaveri jäi toiselle paikkakunnalle.

– Toivon, että hän kääntää nämä asiat edukseen, mutta pelko asuu hänessä hyvin vahvana.