Sata vuotta sitten jyllänneellä espanjantaudilla ja koronalla yllättävän paljon yhtäläisyyksiä – näin tautia torjuttiin tuolloin

Espanjalaisen El Pais -lehden laajassa artikkelissa pureudutaan maailmalla nyt leviävän koronaviruksen ja vuosina 1918-1919 jyllänneen espanjantaudin yhtäläisyyksiin.

Yli sata vuotta sitten riehunut espanjantautipandemia tappoi Espanjassa yhden vuoden aikana yli 147 000 ihmistä. Yhteensä tautiin arvioidaan kuolleen koko maailmassa 30-100 miljoonaa ihmistä.

Kun flunssan kaltainen sairaus ilmeni, ensimmäinen reaktio Espanjassa oli huvittuneisuus, kertoo El País -lehti. 22. toukokuuta vuonna 1918 espanjalaisen ABC-nimisen lehden etusivulla kerrottiin uudesta sairaudesta, joka oli flunssan kaltainen, mutta jonka oireet olivat lievemmät.

Samassa kuussa Madrid järjesti vuotuiset San Isidro -juhlat, jotka tarjosivat täydelliset olosuhteet joukkotartuntoihin.

Ensimmäinen maailmansota oli siihen aikaan edelleen käynnissä, joten sotaan osallistuneet maat eivät raportoineet espanjantaudista, vaan sen teki vasta puolueeton Espanja. Tämän vuoksi sairaus sai nimekseen ”espanjantauti”, vaikka se ei lähtenytkään alun perin Espanjasta.  

Karanteenitoimet silloin ja nyt

Kuten nyt koronaviruksenkin suhteen, myös vuonna 1918 espanjantaudin leviämistä edesauttoi se, ettei sitä otettu heti vakavasti. Kun maan hallitukset alkoivat reagoida, niiden toimia kyseenalaistettiin niin kansalaisten kuin mediankin toimesta. 

Ja aivan kuten nykypäivän koronavirus, espanjantauti ei osoittanut kunnioitusta hierarkioita kohtaan.

Niin kuningas Alfonso XIII kuin hallituksen päällikkö Manuel García Prietokin sairastuivat. Nyt esimerkiksi Ison-Britannian pääministerillä Boris Johnsonilla on todettu korona.

Lue myös: Boris Johnsonilla todettu koronavirustartunta

Vuonna 1918 puolet Espanjan asukkaista oli lukutaidottomia ja vastasyntyneiden kuolleisuus oli paljon suurempi. Kuitenkin monet epidemian hillitsemiseksi toteutetut toimenpiteet olivat samanlaisia kuin nykyisin käytössä olevat.

Yliopistot ja koulut suljettiin ja rautatieliikennettä valvottiin. Desinfiointiryhmät sijoitettiin rautateitä pitkin viruksen leviämisen estämiseksi. 

Jotkut paikallisviranomaiset olivat haluttomia asettamaan rajoituksia, esimerkiksi Valladolidin pormestari oli erittäin haluton perumaan juhlia, koska pelkäsi taloudellisia vaikutuksia kaupungin yritysrakenteeseen.

MIten koronavirus kehittyi pandemiaksi? Katso video:

Rokote yritettiin keksiä

Lääkärit olivat espanjantaudin iskiessä yhtä voimattomia kuin nykyään koronan edessä, vaikka tekniikat olivat tuolloin paljon alkeellisempia. Useita kokeellisia rokotteita testattiin tuloksettomasti.

Lue myös: Mistä koronaviruksen voi tunnistaa? Katso täältä viruksen tyypillisimmät oireet

Moni ihmetteli, kuten nykyäänkin, oliko lääkäreillä ja tutkijoilla mitään käsitystä siitä, millainen tauti oli kyseessä ja miten sitä hoidetaan. Lääkäripula oli myös espanjantaudin aikaan kova ja lääkäriopiskelijoita sekä entisiä lääkäreitä rekrytoitiin töihin.

Arkut olivat espanjantaudin aikana loppuneet monissa kaupungeissa ja ruumishuoneet olivat pulassa, kuten on käynyt nytkin ainakin joissakin Italian kaupungeissa.