Puolassa Valko-Venäjän vastaisen rajan sulkeminen ja viranomaisten kovat toimet eivät ole pysäyttäneet tulijoiden virtaa. Avustusjärjestöjen mukaan vaikean maaston lisäksi Puolan viranomaisten toiminta saattaa ihmisiä hengenvaaraan.
Syyrialainen Tarek on yksi niistä useasta kymmenestä tuhannesta turvapaikanhakijasta ja muista siirtolaisesta, jotka ovat vuodesta 2021 lähtien pyrkineet EU:n alueelle Puolan kautta. Osana pientä ryhmää hän onnistui ylittämään raja-aidan kesällä ja pakenemaan rajavartijoita metsään.
Rajaa ylittäessään Tarek oli loukannut jalkojaan niin, ettei pystynyt enää kävelemään. Hän joutui jäämään yksin metsän muiden jatkaessa matkaansa.
Tarek makasi päiväkausia maassa eikä pystynyt liikkumaan.
– Olimme lähes varmoja, että hän on kuollut, mutta löysimme hänet elossa. Hän oli maannut siinä samassa kohdassa kahdeksan päivää. Maa oli kostea ja niin oli jo koko hänen ihonsakin.
– Soitimme ambulanssin viemään hänet sairaalaan. Nyt Tarek on jo paremmassa kunnossa ja päässyt turvapaikkaprosessiin. Se on ihme.
Tarekin tarinaa kertoo Agata Kluczewska, joka on yksi rajanylittäjille vapaaehtoisista avustustyöntekijöistä Puolan raja-alueella.
Tarekista oli vähällä tulla yksi niistä yli viidestäkymmenestä ihmisestä, joiden on vahvistettu kuolleen Valko-Venäjän ja Puolan rajalle viimeisen kahden vuoden aikana – esimerkiksi paleltumalla kuoliaaksi tai hukkumalla rajajokeen.
Todennäköisesti luku on vielä suurempi, sillä ilmoituksia matkalla kadonneista on yli kaksisataa.
Kluczewska kertoo itse osallistuneensa noin kymmenen siirtolaisen hautaamiseen rajalla.
Rajakriisin alkaessa Kluczewska jätti Krakovassa päivätyönsä ja muutti pieneen kylään rajaseudulle. Muuten alue muistuttaa suomalaista maalaismaisemaa, mutta traktorien lisäksi sotilasajoneuvot ja rajavartiolaitoksen partioautot ovat kylätiellä ja peltojen keskellä yleinen näky.
Kukkulan päällä pyörii armeijan tutka suunnattuna Valko-Venäjälle. Peltoja reunustaa jyhkeä metallinen raja-aita.
Markkinoidaan turvallisena reittinä, todellisuus muuta
Vuonna 2021 diktaattori Aljaksandr Lukashenkan hallinto alkoi masinoida Puolan rajalle kolmansista maista tulevia siirtolaisia. Puola sulki rajansa siirtolaisilta.
Rajalle marssitettiin tuhansittain sotilaita ja alettiin rakentaa 5,5 metriä korkeaa metalliaitaa. Sen päällä kulkee ”natolankaa” eli viiltoterillä varustettua estelankaa.
Nyt aitaa on valmiina noin 200 kilometriä, suunnilleen puolet koko rajasta
Valko-Venäjä alkoi masinoida Puolan rajanylityspaikoille turvapaikanhakijoita vuonna 2021. Puolan suljettua ylityspaikat on maahan pyritty maaston kautta.
Osa rajavyöhykkeestä on vaikeakulkuista suota, jokea ja tiheää metsää. Sitä valvotaan elektronisesti kameroilla ja sensoreilla, jotka hälyttävät vartijoille mahdollisista laittomita rajanylitysyrityksistä.
Keinot eivät kuitenkaan ole pysäyttäneet tulijoita. Tänä vuonna rajanylitysyrityksiä on Puolan rajavartiolaitoksen sisäisen raportin mukaan ollut noin 30 000. Heistä vain reilu puolet on jäänyt viranomaisten haaviin, jos mediatiedot raportista pitävät paikkansa.
Puola pyrkii estämään siirtolaisten pääsyn maaperälleen ja palauttaa takaisin raja-alueelle ne rajan laittomasti ylittäneet, jotka eivät ano turvapaikkaa.
Puolan rajavartiolaitoksen mukaan Valko-Venäjä ja Venäjä hyödyntävät salakuljetukselle olemassa olevaa kysyntää. Salakuljettajat lennättävät ihmisiä Moskovaan, josta matka jatkuu Minskin kautta Puolan rajalle.
Viranomaiset näyttävät paikan, josta mennä yli, eivätkä välttämättä päästä takaisin niitä, jotka epäonnistuvat yrityksessä päästä Puolaan.
Agata Kluczewskan mukaan rajavyöhykkeellä arvioidaan olevan nytkin jumissa satoja ihmisiä. Osa on ollut siellä viikkoja tai jopa kuukausia.
– Kutsumme sitä kuoleman vyöhykkeeksi.
– He joutuvat juomaan vettä suosta, mistä moni tulee sairaaksi. Todella monet syövät henkensä pitimiksi kasvien lehtiä tai heinää, hän sanoo.
Rajanylittäjien kertoman mukaan Valko-Venäjän rajavartijat ja sotilaat saattavat myös myydä elintarvikkeita kovaan hintaan. Jos rahaa on riittävästi, voi itsensä saada ostettua takaisin Minskiin, mutta aina se ei onnistu.
Salakuljettajat markkinoivat reittiä helppona reittinä EU:hun.
– Moni uskoo sen olevan vähemmän vaarallinen reitti Eurooppaan kuin vaikkapa Välimeri. Mutta varsinkin talvella siitä tulee tappava. Viime talven jälkeen löysimme ruumiita melkein viikottain, kertoo Fundacja Ocalenie -järjestön Kalina Czwarnóg.
Kansalaisjärjestö toimi aiemmin maahanmuuttajien integraation parissa, mutta siitä tuli rajatilanteen alkaessa pian myös humanitäärinen avustusjärjestö.
MTV haastatteli Czwarnógia Varsovassa, mutta hän on myös itse osallistunut avustustyöhön raja-alueella.
Apua metsän suojassa
Kansalaisjärjestöt ja löyhemmin organisoituneet avustusryhmät toimivat Puolan puolella metsissä, joihin monet rajanylittäjät piiloutuvat, jos eivät jää kiinni.
Auttajat tarjoavat rajan yli päässeille ihmisille lääkkeitä, kuivia puhtaita vaatteita, makuupusseja, ruokaa ja puhdasta juomavettä.
Käytössä on muutamia hälytysnumeroita, joiden kautta voi pyytää apua ja ilmoittaa sijaintinsa. Monesti avunpyyntöjä tulee myös ihmisiltä, jotka ovat menettäneet yhteyden rajaa ylittämässä olleeseen läheiseensä.
Joskus apua pyytäneet löydetään, joskus ei.
Humanitäärisen avun tarjoaminen laittomasti rajan ylittäneelle on laillista, mutta esimerkiksi kyytiä turvallisempaan paikkaan vapaaehtoiset eivät voi tarjota. Silloin heidän voitaisiin katsoa syyllistyvän salakuljetukseen.
Aitaa ylittäessä murtuneet raajat, natolangan aiheuttamat vammat, hypotermia ja erilaiset infektiot ovat Kalina Czwarnógin mukaan yleisiä.
– Joskus löydämme ihmisiä, jotka eivät pysty kävelemään. Todelle monelle on kehittynyt juoksuhautajalka, joka on vaarallinen, jollei siihen saa hoitoa, Czwarnóg sanoo.
Juoksuhautajalka on kosteuden aiheuttama jalkavaurio.
Nestehukasta ja nälästä kärsivät lähes kaikki vapaaehtoisten Puolan metsissä tapaamat rajanylittäjät.
Huonossa kunnossa olevilta ihmisiltä kysytään, haluavatko he ambulanssin. Usein vastaus on kielteinen, koska ambulanssin mukana tulevat myös rajavartijat.
Joskus vaihtoehtoa ei autettavan kunnon vuoksi ole ja ambulanssi on pakko soittaa paikalle.
Kluczewskan mukaan rajakriisin alkaessa autettavien joukossa oli kaikenlaisia ihmisiä, myös kokonaisia perheitä. Ajan kuluessa työikäisten miesten osuus on kasvanut, mutta myös perheitä tulee edelleen.
Auttajat syyttävät viranomaisia väkivallasta
Rajalla toimivat aktivistit ja ihmisoikeusjärjestöt syyttävät Puolan rajavartiolaitosta siitä, että takaisin raja-alueelle työnnetään myös alaikäisiä, loukkaantuneita sekä sellaisia ihmisiä, jotka ovat ilmaisseet anovansa turvapaikkaa Puolasta.
– Heidät saatetaan pakottaa allekirjoittamaan paperi, jossa sanotaan, että he eivät halua turvapaikkaa. Paperi on tietenkin puolaksi, josta he eivät ymmärrä mitään, Agata Kluczewska sanoo.
Puolan rajavartiolaitoksen mukaan suurin osa tulijoista ei halua anoa turvapaikkaa Puolasta, vaan mennä Saksaan.
Kalina Czwarnógin mukaan vielä 2021 lähes kaikki rajanylittäjät halusivat hakea turvapaikkaa, mutta Puolan rajavartijoiden ja sotilaiden toiminta on saanut heidät välttelemään viranomaisia viimeiseen asti.
Puola on rakentanut rajalle noin 200 kilometriä yli viisimetristä metalliaitaa. Agata Kluczewska kertoo tapaavansa jatkuvasti aitaa ylittäessään vakavasti loukkaantuneita.
Ihmisoikeusjärjestöt, kuten Human Rights Watch, ovat syyttäneet Puolan rajaviranomaisia myös väkivallasta. Järjestöjen mukaan heti kriisin alkamisesta lähtien viranomaiset ovat rikkoneet kiinnijääneiden rajanylittäjien puhelimet.
– Se johtaa hyvin vaikeaan tilanteeseen, kun ihmiset eivät voi ottaa enää yhteyttä perheeseensä eivätkä pyytää apua. Eivät he pysty enää edes näkemään kartalta, missä ovat, Czwarnóg sanoo.
Myös henkilöpaperien ja muiden henkilökohtaisten tavaroiden varastamisesta hän sanoo kuulleensa.
– Olemme tavanneet ihmisiä, joita Puolan rajavartijat tai sotilaat ovat pahoinpidelleet. He eivät kuitenkaan ole yhtä pahoja kuin Valko-Venäjän viranomaiset.
Czwarnóg mukaan Puolan viranomaisten väkivalta on myös satunnaisempaa kuin Valko-Venäjän. Siirtolaiset ovat kertoneet avustusjärjestöille valkovenäläisten tekemästä kidutuksesta ja raiskauksista.
Myös Agata Kluczewska pitää selvänä, että Puolan viranomaiset tekevät väkivaltaa rajanylittäjille. Hänen mukaansa ovat alueellisten puolustusjoukkojen vapaaehtoiset sotilaat.
– Se on viime aikoina vain eskaloitunut. Aluksi he vain huusivat ja uhkailivat koirilla. Nyt heitä hakataan ja joidenkin silmiin suihkutetaan pippurisumutetta ennen työntämistä aidan läpi portista, Kluczewska sanoo.
Puolan rajavartiolaitos kiistää jyrkästi avustus- ja ihmisoikeusjärjestöjen syytökset.
– Emme vain suojele rajaa, vaan olemme siellä myös auttamassa. Emme ymmärrä, miksi he toistavat samaa narratiivia Puolan viranomaisista kuin Venäjä ja Valko-Venäjä, Puolan rajavartiolaitoksen tiedotuspäällikkö Anna Michalska sanoo MTV Uutisille.
Lue myös: Puolan rajavartiosto MTV:lle: Siirtolaisten kiinnostus siirtymässä kohti Suomea
Marraskuun alussa uutisoitiin tapauksesta, jossa puolalaisen sotilaan luoti osui rajaa ylittämässä olleeseen syyrialaiseen mieheen.
Vapaaehtoisten avustustyöntekijöiden avulla mies saatiin sairaalaan ja on selvinnyt hengissä. Hän on kertonut kuulleensa osuman jälkeen vielä kolme laukausta.
Bialystokin alueen syyttäjänvirasto on ottanut tapauksen käsittelyyn. Armeijan toimittaman selvityksen mukaan ampuminen johtui "sotilaan kompastumisesta".
Välikohtauksia auttajien ja viranomaisten välillä
Czwarnógin ja Kluczewskan mukaan rajavartijat suhtautuvat vapaaehtoisiin auttajiin heitä kohdatessaan useimmiten asiallisesti. Poikkeuksia on kuitenkin ollut, varsinkin sotilaiden ja alueellisten puolustusjoukkojen kanssa.
Czwarnóg kertoo tapauksesta, jossa kaksi hänen tiimiläistään oli ollut huonokuntoista syyrialaista kahdentoista asteen pakkasessa. Oli talvi vuonna 2022.
Yhtäkkiä reilu kymmenkunta univormupukuista miestä piiritti heidät ja osoitti heitä aseilla.
– Miehet veivät heiltä puhelimet ja osoittivat heihin hyvin kirkkaita valoja. Heitä pidettiin kiinnotettuna yli kaksi tuntia eivätkä miehet kertoneet keitä ovat ja miksi he tekevät näin.
Czwarnógin mukaan asia oli oikeudessa, joka antoi lokakuussa tuomionsa. Puolan valtion katsottiin syyllistyneen laittomaan pidätykseen ja valtion pitää maksaa kiinniotetuille korvauksia.
Oikeuteen on mennyt myös tapaus, jossa pääministerikandidaatti Donald Tuskin puolueen europarlamentaarikko Janina Ochojskaa syytetään virkamiesten kunnian loukkaamisesta. Ochojska on myös erään avustusjärjestön puheenjohtaja.
Ochojska kertoi julkisesti toivovansa, että "rajaviranomaisia tullaan vielä rankaisemaan lain rikkomisesta ja viattomien kiduttamisesta". Kanteen häntä vastaan on nostanut Laki ja Oikeus -puoluetta edustava apulaisoikeusministeri.
Puolan rajalta Suomeen?
Agata Kluczewskan mukaan rajanylittäjät ovat useimmiten ostaneet salakuljettajilta matkan Saksaan. Usein sen jälkeen, kun vapaaehtoiset ovat vieneet humanitaarisen avun perille metsään ja poistuneet paikalta, autettavat jäävät piileskelemään ja yrittävät ilmoittaa sijaintinsa salakuljettajalle kyytiä varten.
Kluczewskan mukaan he eivät halua olla salakuljettajien kanssa missään tekemisissä.
Agata Kluczewska esitteli MTV:lle vapaaehtoisryhmänsä varastoa kesken siivouksen ja uudelleenjärjestelyn. Hänen mukaansa moni autettavista on kastellut vaatteensa rajajoessa tai ollut viikkoja samoissa vaatteissa. Siksi kuivien lämpimien vaatteiden antaminen on tärkeää.
Puolan rajalla on havaittu viitteitä siitä, että mielenkiinto Suomen rajan ylittämistä kohtaan on kasvussa siirtolaisten keskuudessa.
Agata Kluczewska kertoo jemeniläisestä miehestä, jonka kanssa vapaaehtoiset avustustyöntekijät olivat useamman kuukauden ajan yhteydessä. Mies oli välillä Minskissä ja välillä rajavyöhykkeellä, mutta ei onnistunut pääsemään Puolaan.
Yhteydenpito hiljeni viime kesänä. Myöhemmin hän sai tiedon miehen ylittäneen rajan Venäjältä Suomeen ja anoneen turvapaikkaa.
– Noin kaksi viikkoa sitten saimme häneltä viestin, jossa hän kertoi saaneensa turvapaikan. Virnaomaiset olivat sanoneet hänelle, että "tervetuloa Suomeen, olet nyt turvassa". Ne olivat kauneimmat hänen kuulemansa sanat vuosikausiin, Kluczewska sanoo selvästi liikuttuneena.
MTV Uutiset ei ole vahvistanut kertomusta jemeniläismiehestä.
Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Jemenin kansalaisille on tämän vuoden jälkipuoliskolla annettu kuusi päätöstä hakemuksiin kansainvälisestä suojelusta – kaikki myönteisiä.
Kahdessa tapauksessa hakijalle on myönnetty turvapaikka. Neljässä tapauksessa on annettu oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella.
Maahanmuuttoviraston (Migri) turvapaikkayksiköstä kerrotaan, että viime aikoina itärajan yli tulleista turvapaikanhakijoista pieni määrä on jo saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen tai perunut oman turvapaikkahakemuksensa.
Myönteisiä turvapaikkapäätöksiä ei Migrin mukaan ole tehty vielä yhdenkään saapujan kohdalla.