Seksuaalinen väkivalta loukkaa koko ihmisyyttä, sillä se osuu hyvin intiimiin, yksityiseen ja haavoittumisalttiiseen osaan ihmistä – seksuaalisuuteen. Ja juuri siksi siitä puhuminen voi tuntua ylivoimaiselta.
Se on aihe, josta ei keskustella kahvikupposten äärellä, ystävien kesken.
Se voi olla uutinen, joka vain kylmästi uutisoidaan tekotapoina, tuomioina, sakkoina.
Se voi olla haudattu muisto, joka piilottelee alitajunnan kellarikerroksien pimeydessä. Sitä ei oikeasti edes tapahtunut. Eihän?
Siitä ei kerro edes omalle kumppanille, joka suukottaa arpiasi – juuri niitä, jotka eivät välttämättä näy edes päällepäin. Arpia, joista ei ole koskaan puhuttu.
Seksuaalisen väkivallan kokemuksista puhutaan huomattavasti enemmän kuin 1980-luvulla, jolloin aiheesta ei puhuttu nimeksikään julkisuudessa tai mediassa. Hämmästyttävän moni on kokenut tilanteita, joissa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden, sopivuuden sekä toisen kunnioittamisen rajat on ylitetty rajusti.
Seksuaalisen väkivallan kokemukset loukkaavat erityisen kipeästi koko ihmisyyttä.
Silti moni seksuaalista väkivaltaa itse kokenut mieluummin vaikenee aiheesta, kuin kertoo ääneen kokemuksistaan. Se osuu niin intiimiin osaan elämässä, tuottaa suunnatonta häpeää ja jopa syyllisyyden tunteita – vaikka oma järki sanoisikin, ettei vika ollut itsessä.
”Se ei ollut sinun vikasi. Se ei ollut sinun syysi.” Raiskaus ei koskaan ole uhrin syy.
Mutta raiskauksen tai hyväksikäytön uhrille tuo lause voi olla laiha lohtu.
Seksuaalinen väkivalta ei loukkaa yksin seksuaalisuutta. Se turmelee ja koettelee käsityksiä muun muassa ihmissuhteista ja luottamuksesta, kuten myös omasta kehosta sekä läheisyydestä.
– Seksuaalisen väkivallan kokemukset loukkaavat hyvin paljon laajempaa kokemusta omasta arvosta, toisten ihmisten luotettavuudesta ja itsemääräämisoikeudesta, mikä on hyvin keskeistä mielen hyvinvoinnin perustalle, psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio kuvailee.
Oon siellä jossain mun – Seksuaalisesta väkivallasta toipuminen -teoksen kirjoittanut Kallio kertoo, vanhat tai aiemmat seksuaaliset väkivallan kokemukset näkyvät pitkään omassa arjessa, sekä ihmissuhteiden että seksuaalisuuden puolella – myös hyvässä parisuhteessa.
– Aiemmat kokemukset voivat esimerkiksi tuottaa vaikeuksia luottaa kumppaniin. Tai ylipäätään siihen, uskallanko edes lähteä parisuhteeseen? Uskallanko päästää ketään lähelle itseäni? Kallio kuvailee.
Ihminen saattaa myös voimattomuudessaan turvautua ”nopeisiin” keinoihin, joilla pyrkii väistelemään tuskaista kipua.
”Jos vain välttelen tätä asiaa, enkä kerro tästä kenellekään?”
”En ikinä ala seurustella tai ryhdy parisuhteeseen.”
”En enää ikinä harrasta seksiä.”
– Mutta jos välttelee koko ajan kipua, välttyy myös hyviltä asioilta, Kallio muistuttaa.
Kokemukset voivat heijastua hyvässäkin parisuhteessa
Seksuaalisesta väkivallasta toipuminen -teokseen haastateltiin 319 seksuaalista väkivaltaa, kaltoinkohtelua tai hyväksikäyttöä kokenutta suomalaista. He kertoivat tarinansa, mikä antaa toivoa ja työkaluja seksuaalisesta väkivallasta toipumiselle. Se opastaa uhrin läheisiä siinä, miten heitä voi ja kannattaa auttaa.
Moni tarinansa jakaneista kertoi olevansa tätä nykyä hyvässä ja rakastavassa parisuhteessa – mutta vanhat arvet ja ihon alle kytemään jääneet traumat eivät välttämättä ole kauttaaltaan kaikonneet.
Seksuaalisen väkivallan jättämät traumat voivat näyttäytyä vielä pitkään, vaikka toipumista olisikin jo tapahtunut.
– Etenkin aikuisikäisten parisuhteeseen liittyy vahvasti myös seksuaalinen puoli. Kun sillä saralla on kokenut jotain hyvin vaikeaa ja vakavaa, ja vaikka sinulla olisi hyvä ja turvallinen kumppani, se voi usein olla hyvin vaikea asia, jota tulisi lähestyä hiljalleen, Kallio muistuttaa.
Olisikin tärkeää, että kumppanilleen uskaltaisi kertoa omista kokemuksistaan.
Psyko- ja seksuaaliterapeuttina toiminut Maaret Kallio kuitenkin kertoo nähneensä vastaanottotyössään, ettei kumppani välttämättä edes kerro toiselle joutuneensa seksuaalisen väkivallan uhriksi.
– Hyvissä, läheisissä ja syvissä ihmissuhteissa voi parhaimmillaanhan olla jotain hyvin korjaavaa. Parisuhdehan on yksi korjaava suhde – puhun usein avainsuhteesta. Ja parisuhde on parhaimmillaan yksi korjaava avainsuhde, Kallio kuvailee.
Toipumisen ja ymmäryksen nimissä olisi tärkeää uskaltaa kertoa omalle kumppanilleen omista kokemuksistaan.
– Siksi olisikin hirvittävän tärkeää, että kertoisi tästä kumppanilleen. Nämä kokemukset kuitenkin näkyvät ja näyttäytyvät arjessa, ja silloin toisen on helpompi ymmärtää, miksi toisen on vaikeaa päästää lähelle, tai vaikkapa kokea seksuaalista mielihyvää tai minkä tähden on niin turvaton tai epäilevä toista kohtaan.
Kallio muistuttaa, ettei kyseessä ole kumppanin omasta henkilökohtaisuudesta kertova asia, vaan kokemus, joka peilautuu uuteen suhteeseen.
– Jos näistä kokemuksista, mitä aiemmassa elämässä on ollut, ei kerrota ääneen, niin paljon sanomatonta ja hämärää jää välillenne.
Kaikkia muistoja uhri välttämättä ole edes ole osannut käsitellä, sillä ne on haudattu mielen kellarikerroksiin. Mutta joskus nämä piilotetut, unohdetut muistot voivat nousta pintaan eriskummallisinakin hetkinä.
– Muistot voivat nousta esille esimerkiksi silloin, kun on hyvässä suhteessa, kun tunteitaan ei tarvitsekaan työntää koko ajan alas. Niille ei ole ollut aiemmin tilaa nousta pintaan. Se herättää monilla hämmennystä: ”Miksi nämä nousevat pintaan nyt, kun kerrankin on hyvä kumppani ja on hyvä olla? Miksi voinkin nyt pahoin?” Kallio kuvailee.
Mitä kaikkea seksuaalinen väkivalta on?
Seksuaalista itsemääräämisoikeutta rikotaan monin tavoin: seksuaalisin ehdotteluin, ahdistavin kommentein, lähentelyin, kohtaamalla itsensä paljastelua, painostamista ja nöyryyttämistä. Uhkailu, kiristäminen, johdattelu, viettely, lahjonta tai pakottaminen yhdyntään, suuseksiin tai suutelemiseen ovat osa seksuaalisen väkivallan laajaa kirjoa. Lisäksi seksiin liittyvien asioiden katsomaan ja kuuntelemaan pakottaminen, pakottaminen koskemaan itseään tai toista tai väkisin koskettelu rikkovat jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
Seksuaalinen väkivalta voi sisältää myös kuvaamista, esimerkiksi luvatta kuvaamista seksuaalisia tarkoituksia varten ja seksuaalisten kuvien levittämistä.
Myös koulukiusaaminen voi olla seksuaalista kaltoinkohtelua, jos kiusaaminen sisältää esimerkiksi seksuaalisia puheita, nimittelyä, seksuaalisen kehityksen pilkkaamista tai seksuaalisen identiteetin ja suuntautumisen kyseenalaistamista. Seksuaalirikoksiin sisältyy Suomen laissa myös seksin ostaminen alaikäiseltä.
Raiskauksen, seksiin pakottamista tai seksuaalista hyväksikäyttöä on kokenut paljon suurempi osa ihmisistä kuin arkikokemus ja -tuntuma antavat ymmärtää.
Lähde ja lisätietoa: Oon siellä jossain mun – Seksuaalisesta väkivallasta toipuminen