Seksuaaliterapiaan hakeudutaan useista eri syistä, eikä yksi ratkaisu sovi kaikille.
Mielikuva seksuaaliterapiasta saattaa olla aivan toisenlainen kuin todellisuus.
– Ehkä on hyvä kertoa, että seksuaaliterapiassa aina keskustellaan ja aina pidetään vaatteet päällä. Edelleen on ikävä kyllä ihmisiä, jotka kuvittelevat, että täällä tehtäisiin jotain muuta, erityistason seksuaaliterapeutti Marjo Viinanen Väestöliiton Terapiapalveluista kertoo.
Tällä tapaa vitsailevat tai ajattelevat ovat yleensä Viinasen mukaan ihmisiä, jotka eivät ole käyneet terapiassa ja seksuaalisuuden käsittely tuntuu pelottavalta.
Seksuaaliterapiaan voi hakeutua lukuisista eri syistä – jopa jo ennen kuin ilmenee mitään suurempaa ongelmaa.
Terapiaan voi osallistua yksin elävänä ja pari- tai monisuhteen osapuolena.
Sen kummempaa valmistautumista ei kuitenkaan tarvita. Ihminen on jo terapian varatessaan käsitellyt asiaa kuitenkin jonkin verran.
Lue myös: Älä tee näin seksin jälkeen – "Välttele hinnalla millä hyvänsä"
Kauanko seksuaaliterapia kestää?
Marjo Viinanen kertoo, että seksuaaliterapia on pääsääntöisesti ihmisen itsensä maksamaa terapiapalvelua, toisin kuin esimerkiksi Kelan tukema kuntouttava psykoterapia.
Seksuaaliterapiaan voi osallistua paikan päällä tai etäyhteyden avulla.
Tämän takia ensimmäisellä kerralla asiakkaan kanssa kartoitetaan sitä, voiko hän käydä terapiassa kolme vai kymmenen kertaa vai mahdollistaisiko hänen taloudellinen tilanteensa pidemmän terapia-ajan, jos käsiteltävä asia sitä vaatii.
– Jotkut käyvät vain kerran tai kaksi ja usein silloin on kyseessä jokin selkeä aihe, kuten "onko ok, jos nautin erilaisista rooleista seksissä tai käytän fantasioita kiihottumisen tukena?”, Viinanen kertoo.
Jos taustalla on sen sijaan esimerkiksi haluttomuutta tai vuorovaikutusongelmia ihmissuhteissa, asian ratkominen saattaa vaatia Viinasen mukaan useamman kerran.
Lue myös: Intohimo hiipuu pitkissä parisuhteissa, mutta ei merkitse suhteen kariutumista – tutkija selittää ilmiötä
Millaisissa tilanteissa seksuaaliterapiaan hakeudutaan?
Yksin elävä ihminen saattaa Viinasen mukaan hakeutua seksuaaliterapiaan pohtimaan sitä, mitä haluaisi tulevilta ihmissuhteiltaan tai miten hän voisi toteuttaa seksuaalisuuttaan yksin ollessaan.
– Monet tulevat pohtimaan ylipäätään omaa seksuaalisuuttaan. Mistä tykkään, mitkä asiat seksuaalisuuteen liittyvät, millaista seksuaalikasvatusta olen saanut? Uskallanko olla sellainen kuin olen, mitä voin toivoa toiselta, miten voisin suhteessa ehdottaa kumppanille jotain sellaista, mitä en ehkä aikaisemmin ole kehdannut?
Seksuaaliterapiassa pohditaan myös paljon sitä, mitä asiakas ajattelee omasta kehostaan ja miten hyväksyä se, millaisesta kosketuksesta hän pitää ja mikä toisaalta ehkä vähän ahdistaa ja miksi.
Pari- tai monisuhteessa olevat voivat tulla terapeutin juttusille juttelemaan jo ennen varsinaisia ongelmia: mikä nykytilanteessa on hyvää, mitä halutaan säilyttää, minne ja miten suhdetta voisi viedä eteenpäin?
Halu ja haluttomuus ovat isoja teemoja yksilöille, mutta teema vaikuttaa luonnollisesti myös ihmissuhteeseen, jos halut muuttuvat tai ne eivät mene yksiin.
Lue myös: "Naisten käsitys hyvästä seksistä on erilainen kuin miehillä" – ei kai seksinne pääty aina näin?
Muuttunut elämäntilanne ja sen vaikutukset seksuaalisuuteen
Seksuaaliterapiaan voi tulla keskustelemaan myös sairastumisen tai vammautumisen vaikutuksista ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuden toteuttamiseen.
– Kun ihminen vammautuu tai sairastuu vakavasti, tosi vähän puhutaan seksuaalisuuden toteuttamisesta yksin tai yhdessä.
Seksuaalisuuteen liittyvät myös kokemukset omien rajojen rikkoutumisesta sekä suoranaiset seksuaalitraumat. Terapiassa pohditaan sitä, miten itsestään ja mahdollisesti toisen ihmisen läheisyydestä voi nauttia sen jälkeen, kun rajoja on rikottu.
Viinasen mukaan aihe lakaistaan yhteiskunnassa usein ikään kuin maton alle, niin kuin sillä ei olisi väliä tai siitä ei tarvitsisi puhua.
– Unohdetaan, että ihminen on kokonaisuus ja seksuaalisuus on osa meitä koko elämän.
Terapiassa voidaan keskustella esimerkiksi siitä, mitä tehdä, jos vanha lempiasento ei enää onnistukaan tai olisiko joistain apuvälineistä tai seksin ja nautinnon välineistä apua.
Lue myös: Seksiä entisen kumppanin kanssa? Kaksi syytä, miksi vanha suola voi janottaa
Yksin vai yhdessä seksuaaliterapiaan?
Seksuaaliterapiaan voi siis mennä joko yksin tai yhdessä kumppanin tai kumppaneiden kanssa.
Viinasen mukaan usein asiakas tulee ensin yksin pohtimaan asiaa ja ottaa sitten kumppanin mukaan, joka saattaa myös haluta keskustella seksuaaliterapeutin kanssa asioista vain kahdestaan.
– Välttämättä lapsuuden seksuaalikasvatuksen, nuoruuden kokeilujen tai edellisten suhteiden läpikäyminen ei ole tarpeellista nykyisen kumppanin kuullen, Viinanen kertoo.
Yhteisellä terapiakerralla omasta historiasta voi nostaa esille vain merkittävät pääkohdat.
Usein asiakkaat havahtuvat siihen, että seksuaalisuuden haasteet eivät johdu vain heistä itsestään. Taustalla voi olla esimerkiksi työ- tai opiskelustressiä, unettomuutta tai pienlapsiarkea.
– Tietenkään et ehkä jaksa olla intiimielämässä aktiivinen, jos elämässä on kaikkea muuta kuormittavaa. Se on usein helpottava tieto, että tässä oli näitä muitakin tekijöitä, joihin pystyy vaikuttamaan ja asiat voivat selkeytyä.
Lue myös: Kipu seksin aikana ei ole normaalia: Seksologi kertoo, mistä se voi johtua – "Melkein yleisin syy"
Lue myös: Kasvaako halu hommiin ryhtymällä? Suomalaisasiantuntija tutusta seksineuvosta: "En kannusta"
Katso myös: Syöpä ja seksuaalisuus on vaiettu yhdistelmä – Eva-Maria sai menopaussin 27-vuotiaana
10:51
Syöpä ja seksuaalisuus on vaiettu yhdistelmä – Eva-Maria sai menopaussin 27-vuotiaana.