Fyysisellä aktiivisuudella on paljon hyviä terveysvaikutuksia, mutta tuoreen selvityksen mukaan liikunta ei välttämättä auta aivoja pysymään virkeinä.
Liikunta edistää sydämen terveyttä, vähentää diabeteksen riskiä, alentaa verenpainetta ja auttaa pitämään painon normaalina. Tuoreen selvityksen mukaan ei kuitenkaan tule liikaa luottaa siihen, että liikkuminen pitäisi aivotkin virkeinä.
The Journal of the American Medical Association -lehdessä julkaistussa selvityksessä tohtori Kaycee Sink ja hänen kollegansa tulivat yllättävääkin tulokseen: liikunta ei auttaisikaan ikäihmisiä pitämään aivonsa virkeinä ja toimivina.
Edellisissä tutkimuksissa on havaittu, että fyysisesti aktiivisilla henkiset ominaisuudet heikkenivät vähemmän ajan myötä. Tulosta tukee myös teorian taso, sillä fyysinen aktiivisuus vilkastuttaa verenkiertoa, joka tuo aivojen hermosoluille ravinteita ja auttaa samalla niiden normaalia toimintaa.
Ei merkittävää vaikutusta
Sink ja hänen ryhmänsä selvitykseen osallistui 1635 vähän liikkuvaa 70–89-vuotiasta vanhusta. Selvisi, että suurella osalla liikunta ei tuonutkaan kaikkia niitä hyötyjä, mitä he olettivat. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen noudatti kävelykunto-ohjelmaa ja toinen osallistui hyvinvointikoulutukseen, joka oli vuorovaikutuksellista, mutta sisälsi vain vähän fyysistä aktiivisuutta.
Kahden vuoden kuluttua koehenkilöiden kognitiiviset taidot olivat suunnilleen samalla tasolla riippumatta siitä, kumpaan ryhmään he olivat kuuluneet. Tulokset eivät muuttuneet, vaikka tutkijat lisäsivät koejärjestelyihin muita tekijöitä, jotka voisivat lisätä kognitiivisia kykyjä.
Sosiaalinen kanssakäyminen on aivojen virkeyden kannalta tärkeää. Kuvituskuva.
Tohtori Sinkin mukaan tulos liikunnan vähäisestä vaikutuksista aivojen toimintaan ”vetää maton yleisen uskomuksen alta”.
– On mahdollista, että liikunnasta ei ole tässä ikäryhmässä merkittävästi enempää hyötyä kuin terveysopetuksesta.
Sen sijaan joissain yksittäisissä ryhmissä fyysinen aktiivisuus näytti edesauttavan joitain aivojen toimintoja. Yli 80-vuotiailla ja kunnoltaan heikoimmilla koehenkilöillä liikunta näytti hyödyttävän heidän muistiaan ja oppimistaan. Tämä viittaisi siihen, että fyysisen aktiivisuuden ajoitus ja kesto ovat oleellisia.
Liikunnasta muita terveyshyötyjä
Sink kuitenkin varoittaa, että tuloksesta huolimatta ihmisten ei tule palata takaisin sohvalle. On mahdollista, että tutkimus ei niinkään kerro liikunnan vaikutuksesta aivojen hyvinvointiin, vaan pikemminkin opetuksen merkittävistä vaikutuksista.
Koulutusohjelma sisälsi vuorovaikutuksellisia aktiviteetteja, joissa ikäihmisille opetettiin terveellisiä elämäntapoja, eikä vain passiivista luennointia. Koehenkilöt tapasivat toisensa säännöllisesti, ystävystyivät luokkatovereidensa kanssa ja odottivat innolla seuraavaa tapaamista. Sinkin mukaan sosiaalinen kanssakäyminen saattaa olla yhtä tärkeää aivojen toimintojen ylläpidossa kuin fyysinen aktiivisuus.
Sink sanoo, että koska tutkimukseen osallistuneet olivat vanhoja, saattaa liikunnan aloittaminen olla heille liian myöhäistä tai liian lyhytkestoista merkittävien hyötyjen saamiseksi aivoille.
– Emme voi rajata ulos sitä tosiasiaa, että jotkut asiat täytyy vain aloittaa ajoissa. Elämän pituiset terveet elämäntavat ovat tärkeitä.
Liikunnalla on kuitenkin muita kuin vain aivoihin liittyviä terveyshyötyjä.
– Vaikka emme voineetkaan todistaa liikunnan olevan aivoille hyödyllisempää kuin luennoille osallistumisen, on liikunta silti hyväksi keholle monella tapaa, Sink sanoo.
– Joten jatkakaa liikkumista ja pysykää fyysisesti aktiivisina, mutta yrittäkää myös ylläpitää ja luoda uusia sosiaalisia suhteita.
Lähde: Time.com