Maatalousvaltaiset kunnat tuottavat suhteellisesti eniten päästöjä, ilmenee Deloitten selvityksestä. Suurella osalla kunnista on kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet kuin Suomen valtiolla.
Video: Ilmastoraportin mukaan lämpeneminen pidettävä alle kahdessa asteessa
Suomen viidenkymmenen suurimman kunnan päästöt kattavat noin kolmanneksen maan kasvihuonekaasupäästöistä.
Suhteellisesti eniten päästöjä tulee maatalousvaltaisista kunnista. Asukasmäärään suhteutettuna eniten päästöjä syntyy Kurikassa, Sastamalassa, Salossa, Iisalmessa ja Hollolassa.
Biojätettä päätyy kaatopaikalle enää vähän
Kurikassa kasvihuonepäästöjä syntyy jopa 10,8 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tämä ilmenee Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tilaamasta ja konsulttiyhtiö Deloitten toteuttamasta selvityksestä.
Siinä on auttanut vesisähkön tuonnin kasvu, tuulivoimantuotannon kasvu ja hiilen korvaaminen biomassalla yhteistuotantovoimalaitoksissa.
Jätehuollon päästöt ovat laskeneet kaikkialla. Siihen ovat vaikuttaneet kaatopaikkojen sulkeminen ja kaatopaikkakaasujen talteenottojärjestelmien lisääntyminen.
Biojätettä päätyy kaatopaikalle enää hyvin vähäisiä määriä, mikä vähentää metaanipäästöjä.
Kunnat kunnianhimoisempia kuin valtio
Monet kunnat ovat sitoutuneet hiilineutraalisuuden tavoitteluun. Selvityksen mukaan suurella osalla kunnista on kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet kuin Suomen valtiolla.
Kuntien ilmastotyö on kuitenkin hyvin jakautunutta. Osalla kunnista ei ole lainkaan ilmastotavoitteita.
Jos kuntien nykyiset tavoitteet saavutetaan, yli neljännes suomalaisista asuu hiilineutraaleissa kunnissa vuonna 2030 ja puolet väestöstä vuonna 2040.
Kuntien päästövähennystavoitteiden saavuttaminen nipistäisi Suomen nykypäästöistä kuudesosan vuoteen 2035 mennessä.
Selvitys tarkastelee 50 suurimman kunnan ilmastotavoitteita ja -toimia. Nämä kunnat kattavat 70 prosenttia Suomen väestöstä.
Deloitte kävi selvitystä varten läpi kuntien julkisesti saatavilla olevat päästötiedot, ilmastotavoitteet, -strategiat ja -toimenpideohjelmat.
Selvitykseen haastateltiin myös 13 kunnallisen ilmastotyön asiantuntijaa ja yhdeksän kunnan edustajat.