Sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvää dataa nykyistä tehokkaammin hyödyntämällä voisi saavuttaa jopa 770 miljoonan euron vuosittaiset säästöt, sanoo Sitran tekemä selvitys.
Selvityksen on tehnyt Husin entinen tietohallintojohtaja Antti Larsio, ja siihen haastateltiin pariakymmentä alan asiantuntijaa.
Datan käytön tehostaminen voisi selvityksen mukaan vapauttaa 5 000 hoitajan ja 1 300 lääkärin työpanosta tehokkaammin hoitotyöhön sekä helpottaa koko ajan kasvavaa pulaa hoitoammattilaisista.
Selvityksessä suositellaan muun muassa yksilökeskeisten, kansainvälisten tietomallien käyttöönottoa ja lainsäädännön uudistamista, jolla voitaisiin velvoittaa tekoälyn käyttöön paljon nykyistä laajemmin. Ihmisten tulisi selvityksen suositusten mukaan myös päästä henkilökohtaiseen dataansa nykyistä helpommin käsiksi, ja sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvän datan laatua pitäisi ylipäätään parantaa.
Säästöjä voisi ehkä saada nopeasti
Parannettavaa riittää erityisesti datan liikkumisessa ihmisten hoitopolkujen aikana. Esimerkiksi potilaan terveystiedot eivät selvityksen mukaan tällä hetkellä siirry terveysasemalta päivystykseen riittävän laajuisina eivätkä riittävän nopeasti. Potilaan hoitotiedot eivät aina välity eteenpäin hoitopaikan vaihtuessa toiseen. Lisäksi terveys- tai sosiaalihuollon asiakas ei voi itse välittää tietojaan sähköisessä muodossa muille hoitotahoille heidän käyttämäänsä tietojärjestelmään.
Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysdata olisi saatava liikkeelle hyvinvointialueen sisällä, tarvittaessa hyvinvointialueelta toiselle ja pitkällä tähtäimellä EU:n jäsenmaasta toiseen.
Sitran projektijohtajan Markus Kalliolan mielestä nopeimmin asiaan tarttuvat hyvinvointialueet voisivat saada säästöjä aikaan jo seuraavan neljän vuoden aikana.
– Suosituksemme eivät vaadi lisää budjettirahaa, vaan hyvinvointialueiden kannattaisi priorisoida suositusten mukaisia kehitystoimia. Asioiden tekeminen uudella tavalla vapauttaisi kehityspanoksia ja työvoimaa, Kalliola sanoo tiedotteessa.