Tunnissa taittuva junamatka Turusta tai Tampereelta Helsinkiin kuulostaa monesta päivittäistä työmatkaa taittavasta suloiselta unelmalta.
Nopean raideliikenteen hyötyjiä olisivat työmatkalaisten lisäksi esimerkiksi Suomen talouskasvu sekä liikenteen päästötavoitteissa huomioitu ilmasto. Näin arvioidaan uudessa raideliikenneselvityksessä.
Video: Pasilan vanhan juna-aseman viime hetket olivat värikkäitä ennen purkamisen aloittamista kesällä 2017
Matka-ajan noin puoleen entisestä pudottavat niin sanotut tunnin junat tarjoaisivat Suomelle mahdollisuuden kehittää tästä "kasvukolmiosta" kansainvälisesti kiinnostava työmarkkina-alue, selvityksessä todetaan. Nopeat junat hyödyttäisivät myös muuta maata, sanoo selvityksen laatineen konsulttiyhtiö Rambollin johtaja Pasi Rajala.
– Se, mitä tehdään kolmiossa, hyödyttää kaikkea mitä siellä takana on. Mitä lähemmäs tullaan Helsinkiä, sitä suurempia pullonkauloja tulee vastaan, Rajala kuvailee.
Selvityksessä suositetaan maan hallitukselle, että se edistää nopeiden junayhteyksien suunnittelua ja toteuttamista. Rajalan mukaan selvitys ei esitä, että mainitut ratahankkeet tulisi toteuttaa samaan aikaan.
– Esimerkiksi Tampere-Helsinki-välin tunnin juna -hanke koostuu monesta pienestä hankkeesta. On toisaalta iso (maakunnissa lentokentälle suuntautuvaa matkaa nopeuttava) Lentorata, mutta myös lisäraiteiden rakentamista tai ajolaitteisiin liittyviä parannuksia. Tässä halutaan, että niitä toimenpiteitä, joita nyt voidaan tehdä, pantaisiin liikkeelle, Rajala kertoo.
Tampere painottaa pääradan merkitystä
Raideliikenne mahdollistaa! -selvityksen tilaajia ovat muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, ammattiliitojen keskusjärjestö SAK sekä Helsingin, Vantaan, Turun ja Tampereen kaupungit. Yhteistuumin tilatun selvityksen jälkeen kaupunkeja tai ratahankkeita ei ole tarkoitus laittaa kilpailemaan keskenään, vakuuttavat niin tilaajat kuin liikenneministeri Anne Bernerkin (kesk).
Eroja kaupunkien välillä kuitenkin on. Turku esimerkiksi painottaa nopeiden yhteyksien tärkeyttä pohjoisen Euroopan kaupunkien – Tukholman, Turun, Helsingin ja Pietarin – yhdistämisessä kasvuvyöhykkeeksi. Tampere taas tuo esiin nopeiden ratojen kansallista merkitystä.
– Kun tehdään isoja suunnitelmia, johon liittyvät isot investoinnit, pitäisi pystyä näkemään myös laajempi ulottuvuus kuin vain kansallinen näkökulma, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo.
Tampereen kaupunkiympäristöjohtaja Mikko Nurminen liputtaa erityisesti Tampere–Helsinki-yhteyden merkitystä koko pääradan alueella.
– Tampereelta pohjoiseen ovat Seinäjoen ja Vaasan seudut, Kokkola, Oulu, Rovaniemi ja myös Porin suunta, hän luettelee.
Neljän miljardin euron investointi
Erilaisia tunnin juna -selvityksiä on tehty ennenkin. Liikenneministeri Bernerin mielestä nyt olisi syytä päästä asiassa eteenpäin eli tekemään johtopäätöksiä ja vähitellen myös konkreettisia ratkaisuja. Kovin nopeasti ministeri ei kuitenkaan lupaa tämän tapahtuvan.
Toteutuakseen uudet raideinvestoinnit tarvitsevat myös uusia rahoitusmalleja, hän painottaa.
Yhteensä Turun ja Tampereen tunnin radat mukaan lukien Lentorata Pasilasta lentokentälle olisivat noin neljän miljardin euron investointi.
Jotakin uutta raideliikenteen tulevaisuudesta tiedetään mahdollisesti jo marraskuussa. Silloin valmistuu ensimmäinen osa hallituksen valmistelemaan 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, Berner sanoo.
Joka tapauksessa kulunee vähintään kymmenen vuotta ennen kuin ensimmäisissä tunnin junissa matkustetaan kohti pääkaupunkiseutua.
Muokattu 11.9.2018 kello 18:50. Juttuun päivitetty tuore versio.