"Jauhojengi"-graffiti katosi työmaakopin seinältä Helsingissä – "Maali haisi vielä tuoreelta"

Helsingin Hanasaaren voimalaitoksen lähelle maalattu "Jauhojengi"-katuteos on kadonnut. Graffiti ehti koristaa huoltorakennuksen seinää pari päivää.

Iltalehti kertoi toissa iltana viestin ilmaantuneen Hanasaaren voimalan vieressä sijaitsevaan puistikkoon Helsingin Sörnäisissä.

Suuren Jauhojengi-tekstin viereen oli kirjailtu pienempi lause: ”Go Sanna! Hit me up!”

Taideteos sai runsaasti huomiota myös sosiaalisessa mediassa.

Teoksella viitattiin oletettavasti pääministeri Sanna Marinin (sd.) juhlista syntyneeseen kohuun. 

Kun videot Marinin juhlimisesta tulivat julki, niillä arvioitiin laulettavan jauhojengistä, minkä puolestaan arveltiin viittaavan huumeisiin. Myöhemmin tulkinta kuitenkin muuttui muun muassa ”jallujengiksi”.

Lisäksi Marin vakuutti median haastatteluissa, että hän ei ole käyttänyt huumeita koskaan eikä nähnyt juhlissa kenenkään muunkaan käyttäneen. Hän kertoi myöhemmin myös käyneessä huumausainetestissä, jonka tulokset saadaan ensi viikolla.

Graffitia ei enää ole

Espoolainen Ari Savolainen kertoi MTV Uutisille tänään, että Jauhojengi-grafiitti on nyt kadonnut Sörnäisistä. Hän kertoo huomanneensa peittomaalauksen käydessään paikalla pyörälenkillä iltapäivällä.

– Uteliaisuus iski, ja päätin lähteä katsomaan Jauhojengi-maalausta. Olin ihan äimän käkenä, kun teosta ei löytynytkään. Ajattelin jopa tulleeni väärään paikkaan, Savolainen kertoo.

– Maali haisi vielä tuoreelta ja maalaus tuntui tahmealta, eli hiljattain oli maalattu. Tausta oli pohjamaalattu mustalla. Lisäksi maassa kopin vieressä oli järkyttävä kasa maaliruiskupurkkeja.

Savolainen pohtii nyt sitä, miksi alkuperäinen maalaus oli maalattu umpeen.

– Ajattelin, että siitä olisi voinut tulla jonkinlainen vaelluskohde, kun ihmiset olisivat menneet sitä katsomaan.

– Halusiko uusi maalaaja itselleen julkisuutta tällä, vai mistä on kyse? Tai oliko alkuperäisessä teoksessa jokin viesti, joka haluttiin piilottaa, Savolainen miettii.

Savolainen uskoo, että keskustelu aiheesta jatkuu ainakin alan piireissä.

Voit katsoa Savolaisen kuvaaman uuden teoksen jutun alussa olevalta videolta.

Lue myös:

    Uusimmat