Poliisiammattikorkeakoulun psykologian yliopettaja Jaakko Kauppila uskoo, että siepattujen, Antti ja Leila Kalevan sotilaskoulutus auttoi heitä kestämään vapaudenriistoaan paremmin kuin tavallinen ihminen.
– Heitä on valmennettu tällaisia tilanteita varten ja lisäksi heillä on lähtökohtaisesti jo ammatinvalinnan puolesta parempi paineensietokyky kuin keskivertoihmisellä, Kauppila sanoo.
Vuonna 1979 syntynyt Atte Kaleva työskentelee yliluutnanttina Porin prikaatissa, jossa suomalaiset kriisinhallintajoukot koulutetaan. Kolmisen vuotta vanhempi Leila Kaleva on reservin vänrikki, joka harrastaa aktiivisesti maanpuolustustoimintaa. Leila Kaleva työskentelee johtajana Neste Oililla.
Pariskunnalla ei ollut lapsia. Kauppilan mukaan sieppausaika olisi ollut huomattavasti rankempi, jos siihen olisi liittynyt myös huoli kotona odottavista lapsista.
Siepatut olivat ensimmäisissä julkaistuissa kuvissa ulkoisesti hyvinvoivan näköisiä. Kauppilan mukaan tästä voidaan päätellä vain siepattujen senhetkinen tila.
– Kuvat kertovat, että äärimmäistä hätää ja ahdistusta ei ole pinnassa eikä kenties ole ollut ihan viime aikoinakaan, mutta kokemus ja tunteet vaihtelevat. Tässä tilanteessa päällimmäisenä on varmasti ollut helpotuksen tunne. Kansainväliset tutkimukset kuitenkin kertovat, että siepattu käy läpi vapautumisen jälkeisinä ensimmäisinä kuukausinaan hyvin monenlaisia vaiheita. Traumaattinen tapaus tulee varmasti kulkemaan mukana jollain tavalla koko uhrin elämän läpi.
Kauppilan mukaan uhrien toipuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka akuuttia hengenvaaraa he ovat kokeneet.
– Kokemukset voivat vaihdella alkujärkytyksestä jonkinlaiseen sopeutumisprosessiin ja pitkään jatkuessaan sieppaustilanne voi johtaa tuskastumiseen. Tulee kenties epätoivon tunteita ja välillä nousee toivonkipinä, tiivistää poliisiammattikorkeakoulun psykologian yliopettaja Jaakko Kauppila.
HS: Siepatut Suomeen yksityiskoneella