Sieppaustutkinnat ovat poliisille erittäin haastavia: "On ensiarvoisen tärkeää, että uhri selviää vahingoittumattomana ja hengissä"

54-vuotias mies sieppasi 9-vuotiaan pojan perjantaiaamuna 22. huhtikuuta Helsingin Kulosaaressa, kun poika oli matkalla kouluun. Epäilty uhkasi poikaa aseella ja pakotti hänet autoonsa.

Mies ajoi pojan kanssa Sipooseen, jossa hän jätti pojan metsään. Hän sitoi lapsen kiinni puuhun nippusiteillä. Lisäksi pojan jalat olivat kiinni nippusiteillä ja kasvot peitettynä.

Poika sai itsensä irti siteistä, kun epäilty oli lähtenyt paikalta. Tekijää epäillään panttivangin ottamisesta, mutta mies kiistää rikoksen.

Panttivangin ottamiset ja sieppaukset ovat Suomessa harvinaisia, mutta eivät täysin tavattomia. 

– Sieppaustutkinnat ovat poliisille todella haastavia, koska on ensiarvoisen tärkeää, että uhri selviää vahingoittumattomana ja hengissä, sanoo eläkkeellä oleva keskusrikospoliisin entinen rikosylikomisario Tero Haapala Rikospaikan Murharyhmässä.

– Rikoksen selvittäminen ei saa tapahtua uhrin hengen ja terveyden kustannuksella, Helsingin poliisista eläkkeelle jäänyt rikostarkastaja Petri Rainiala lisää.

Sieppauksissa aina omat erityispiirteensä

Suomessakin on tapahtunut monenlaisia sieppauksia. Jokaisessa tapauksessa poliisin täytyy huomioida hieman eri asioita.

– Meillä on ollut linnoittautumisesta alkaneita panttivankitilanteita, lentokonekaappauksia ja terrorismikaappauksia ulkomailla. On ollut Jolon, Jemenin, Afganistanin ja Kolumbian panttivankikaappaukset, jotka ovat olleet poikkeuksellisia, koska joudumme olemaan useiden ulkomaalaisten viranomaisten kanssa tekemisissä, Haapala luettelee. 

Herlinin perijättären sieppauksessa käytössä kaikki menetelmät

Suomessa muistetaan hyvin vuonna 2009 tapahtunut Herlinin miljonäärisukuun kuuluvan perijättären sieppaus.

Sieppaaja kaappasi touko-kesäkuussa 2009 26-vuotiaan naisen tämän asunnosta Helsingissä ja kuljetti hänet Turkuun. Sieppaaja piti naista panttivankina yhteensä 17 päivää ja vaati hänestä 8 miljoonan euron lunnaita.

Teon päätteeksi sieppaaja saatiin kiinni ja maksetut lunnasrahat löydettiin. Panttivanki saatiin fyysisesti vahingoittumattomana turvaan.

Petri Rainiala oli mukana tapauksen tutkinnassa. Poliisi oli koko 17 päivää kestäneen sieppauksen ajan täysin vaitonainen tapauksesta. Oli erityisen tärkeää, että mediakaan ei saanut vihiä jutusta.

– Se oli monimutkainen ja monitahoinen tapaus. Siinä oli poliisilla käytössä kaikki mahdolliset keinot, mitä ajatella voi. Tuollaisessa tilanteessa, jossa on aktiivinen, meneillään oleva rikos, poliisin täytyy elää ajan hermolla. Aktiivisessa rikoksessa rikoksentekijä nuotittaa sen, missä järjestyksessä asiat tapahtuvat, Rainiala kertoo.

Panttivanki ja tekijä kuolivat räjähdyksessä

Suomen rikoshistorian yksi merkittävimmistä sieppaustapauksista on niin sanottu Jakomäki-Mikkeli-panttivankidraama vuonna 1986, jonka päätteeksi kaksi ihmistä kuoli. 

Auton räjähdyksessä kuoli pankkiryöstäjän lisäksi panttivanki. Kaksi muuta panttivankia onnistuivat pakenemaan autosta viime hetkellä.

– Tilanne lähti liikkeelle Jakomäestä, jossa epäilty halusi panttivankeja. Hän sai auton ja ajoi panttivangit kyydissään Mikkeliin. Siellä tapahtui viimeinen räjähdys.

– Kaksi panttivankia pääsi neuvottelujen tuoksinassa autosta karkuun, mutta sen jälkeen tapahtui yhtäaikainen auton räjähdys ja poliisin hyökkäys, jossa yritettiin vielä pelastaa kuljettajana ollut panttivanki. Siinä ei onnistuttu ja totta kai se on pettymys aina, kun jonkun henki menetetään, Haapala muistaa.

Katso yllä olevalta videolta millaisia sieppaustapauksia kokeneet poliisit ja asianajaja Kari Eriksson ovat uransa varrella hoitaneet ja miten tapaukset on selvitetty. Koko Rikospaikan jakso katsottavissa mtv-palvelussa.

Lue myös:

    Uusimmat