MTV Urheilun asiantuntija Petteri Sihvonen perkaa Kärppien ja HPK:n finaalisarjan kolmannen ottelun annin. Ottelun voitti HPK maalein 3-0. Hämeenlinnalaiset johtavat sarjaa nyt voitoin 2-1. Seuraavan kerran joukkueet kohtaavat lauantaina Rinkelinmäellä.
HPK pelaa tällä hetkellä huikeaa lätkää. Päävalmentaja Antti Pennanen esikuntineen on onnistunut kultivoimaan perinteisestä Kerhon Meidän pelistä uuden version, jossa pelataan nopeaa kiekkokontrollilätkää. HPK on hyökkää kolmea rytmiä, missä uusi rytmi on ali- ja tasavoimainen hyökkääminen menestyksellä vastustajan puolustusalueelle.
Finaalisarjassa HPK on vieläpä vain yksinkertaistanut pelaamistaan. Omalta alueelta ja keskialueelta hyökätessä Kerho pitää visusti pelaajat kaistoilla niin täsmällisesti, että pelaaminen muistuttaa pelaajien sijoittumisten osalta Stiga-pöytälätkää. Tästä seuraa laatuhyökkäämisen lisäksi hurja puolustuspelivalmius ja -nopeus sillä hetkellä, kun vastustaja saa pelivälineen.
HPK:n pelaaminen on todella toisteista; viisikko tietää kollektiivina, mitä tehdään seuraavaksi. Kun tähän liitetään todella sitoutunut ja tunteikas kaksinkamppailupelaaminen, ei ole yllätys, että jokainen pelaaja pelaa tällä hetkellä uransa parasta jääkiekkoa.
Vastaavasti Kärppien tilanne on suorastaan murheellinen. Osin tilanne vertautuu viime kevääseen. Myös silloin kävi niin, ettei oululaisten runkosarjan pelitavalla – Kärpät-Kanada-lätkällä – ollut käyttöä pudotuspeleissä muiden viljelemää Meidän peliä vastaan.
Samoin on käynyt nyt. Runkosarjan Kultaisten leikkausten lätkä osoittautui toimimattomaksi ensin puolivälieräsarjassa Ilvestä ja sitten välieräsarjassa HIFK:ta vastaan.
Ero vuoden takaiseen on siinä, että silloin Kärpät muutti pelitapansa jo puolivälieräsarjan kolmanteen peliin Ässiä vastaan. Nyt on vitkasteltu ja vitkasteltu. Muutosvalmentaminen aloitettiin vasta HIFK-sarjan kahdessa viimeisessä pelissä. Kyse on ammattivirheestä Mikko Mannerin valmennustiimiltä.
Nyt eräänlaista luomulätkää runkosarjan 60 peliä ja pudotuspelien kahdeksan ottelua kiskonut Kärpät on todella pulassa läpi koko sesongin loogisesti peliään kehittäneen HPK:n kanssa.
Näyttäisi, ettei Kärpät saa tänä keväänä opittua pois runkosarjalätkänsä syntejä. Viisikkoa ei saada pelatuksi tiiviiksi. Jos ei muuta, niin joku täysin jääkiekkopelissä hyödytön ’repivä hyökkääjä’ tärvelee oman viisikon tiiveyden. ’Repivä hyökkääjä’ ei revi tippaakaan HPK:n puolustavaa, aluetta puolustavaa pohjaa keskialueella, mutta sen se tekee, että Kärpiltä on yksi syöttösuunta poissa käytöstä.
Toinen Kärppien mahdottomuus on vastaan ’pintsaavat’ omat puolustajat. Niistä HPK on rankaissut tavalla, joka on ennen näkemätöntä. Kuvaavaa on, edellinen peli Hämeenlinnassa ratkesi sellaisesta tilanteesta syntyneeseen maaliin; ja sarjan kolmannen matsin 1-0 ja 2-0 -maalit edelsivät Kärppien pakin ’pintsaamisen’. Puhumattakaan HPK:n lukuisista ylivoimahyökkäyksistä pelatuissa kolmessa matsissa.
HPK johtaa nyt sarjaa voitoin 2-1. Isoja merkkejä ei ole siitä, että Kärpät löytäisi perinteistä pelillistä konstia nousta pelin virtauksen kuskin paikalle. Niin kova on HPK:n pelipaketti tällä hetkellä. Niin iso on Kärppien pelillinen takamatka. Ero HPK:n hyväksi tällä hetkellä on pelitavoissa.
Sanoisin, että Kärpillä on tähteellä enää vähän konsteja. Ei olla kaukana, että ainoa sauma on melkeinpä keskittyä vain puolustamaan – ja vastahyökkäämään. Eikä mikä tahansa puolustaminen käy. Prässätä ei juuri kannata, eikä liioin lähettää trapissa edes yhtä karvaajaa näön vuoksi häiritsemään. Näin pelaamalla voi viisikon saada sillä tavalla tiiviiksi, että sen pohjalta voi jonkinlaisia toisteisia hyökkäyksiäkin rakennella.