Vanhan kivikoulun purussa tuhoutuu rauhoitettuja tervapääskyjä poikasineen: "Luvassa ei sanota, että pesät pitää pelastaa"

Kesken Siikalatvan kunnan vanhan koulun purkutöiden ulkopuolinen toimija oli huomannut, että kivikoulun sisään lentää jatkuvasti tervapääskyemoja. Pihalinnun hoitolassa Oulussa koettiinkin melkoinen yllätys torstaina, kun Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan kunnan Kestilän vanhan koulun purkutyömaan alta lintuhoitolaan tuotiin tervapääskyn poikasia.

Hoitolaa pitävät vapaaehtoisena Pauliina Rautio ja Ari-Pekka Auvinen. 

Kunta määräsi purkutyöt keskeytettäväksi heti, kun ulkopuolisten ansiosta selvisi, että koulussa on rauhoitettuja lintuja. Kunta päätti kuitenkin hakea poikkeuslupaa Varsinais-Suomen Ely-keskukselta, johon lintuja koskevat poikkeusluvat on keskitetty.

– Purkukohde sai luvan edetä, vaikka siellä tiedettiin olevan useita pesiä, Rautio kertoo. 

Kolme purkutyömaalta elossa löydettyä poikasta toimitettiin Pihalinnun hoitolaan.

– Saimme ELY-keskuksen poikkeusluvan kyllä tiedoksi, eli tilanne oli tiedossa, mutta meidän kanssa ei sovittu poikasten hoidon kustannuksista etukäteen vaan oletettiin, että hoidamme ilman muuta.

Pauliina Rautio ihmettelee, että oliko kaksi viikkoa tosiaan liian pitkä aika kunnalta odottaa, sillä poikaset olisivat elokuun alussa lentäneet pesästä omatoimisesti.

Tervapääskyn pesäpoikasaika 25–49 vuorokautta. Purkutyöt olisi voitu siis hoitaa joko ennen tai jälkeen pesimisajan.

– Yhden poikasen hoitaminen maksaa arviolta ainakin 50-70 euroa. Ihmettelemme kovasti, että miksi meihin ei oltu yhteydessä aikaisemmin, että olisi varauduttu poikasten tulemiseen, Rautio kysyy.

– Haluaisimme kuitenkin tietää, kuka korvaa lintujen hoitokulut, me kun toimimme vapaaehtoisvoimin. Voiko viranomainen suositella, että ottakaa yhteys johonkin eläinhoitolaan ja olettaa, että joku muu hoitaa, Rautio ihmettelee.

Tarkastaja vieraili purkutyömaalla

Ennen poikkeusluvan myöntämistä ELY-keskuksen tarkastaja vieraili purkutyömaalla. MTV Uutiset on nähnyt poikkeuslupapäätöksen.

Tarkastaja on lausunut siinä, että tarkastajan havaintojen mukaan kohteessa rakennuksen ympärillä on lennellyt kohdekäynnin aikana enimmillään 15–20 tervapääskyä ja ollut kaksi todennäköistä pesäkäyntiä.

– Lisäksi rakennuksen eteläpuolen länsipäässä on yksi oletettavasti asuttu räystäspääskyn (Delichon urbicum) pesä. Tervapääskyjen mahdolliset pesät ovat vaikeasti havaittavissa, eikä tarkkaa pesien määrää rakennuksessa ole saatu selville. Alueella lenteli myös haarapääsky (Hirundo rustica), jonka pesäpaikka ei selvinnyt. Rakennuksessa olevat pesät eivät voi säilyä ehjinä purkamisen yhteydessä, joten purkamisen jatkuessa ne tulevat tuhoutumaan.

ELY-keskuksen päätöksessä on myös kunnan perustelut tarpeelle jatkaa purkutyömaata huolimatta siitä, että siellä pesivät linnut tulevat kuolemaan. Kunta vetoaa siihen, että purkutyömaa olisi vaaraksi noin 12 metrin päässä uudessa koulurakennuksessa lukuvuotensa aloittaville lapsille.

Purkutyömaan vaaratekijöiden minimoimiseksi päiväkotia sekä alakoulua käyttäville henkilöille pääosa purkamisesta tulisi ehtiä tehdä pääosin lasten kesälomakauden aikana. Purkutyömaan turvallisuuden parantamiseksi töiden ajankohta valittiin lasten kesälomakauden ajaksi. Koulut alkavat 10.8.2023. Lisäksi päiväkodissa hiljaisin aika on heinäkuussa, kun monien lasten vanhemmat pitävät omia kesälomiaan. Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo, että hakemus täyttää luonnonsuojelulain 83 §:n ehdot ja suojelumääräyksistä poikkeaminen on perusteltua yleisen turvallisuuden turvaamiseksi.

Päätöksessä todetaan, että ongelman ratkaisemiseksi ei ole käytännössä osoitettavissa muuta tyydyttävää ratkaisua kuin rakennuksen purkaminen. Päätöksessä myös todetaan, että purettava rakennus tulisi aina tarkistaa linnunpesien varalta ennen purkamisen aloittamista. Ensisijaisesti tämä tulisi tehdä ennen pesimäkauden alkua, jotta poikkeuslupaa voidaan hakea pesien poistamiseen ja pesinnän estämiseen ennen lintujen saapumista tai pesinnän alkuvaiheessa.

Ely-keskus ja lupa tappaa

MTV Uutiset soitti purkutyömaan valvojalle Arttu Kamulalle. Hän on Siikalatvan teknisen osaston palveluksessa oleva henkilö, johon lintuhoitolasta oltiin ensimmäiseksi yhteydessä.

Kamula puolustaa kunnan purkutöiden jatkamista, eikä näe ongelmallisena, että uhanalaisia tervapääskyjä tuhoutuu purkutöiden aikana. Hänen mukaansa Ely-keskuksen poikkeuslupa oikeuttaa tervapääskyjen tappamisen.

– Olin itse lomalla, kun tämä kävi selville. Pakkohan ne purkutyöt oli keskeyttää, kun Ely-keskus niin määräsi, Kamula sanoo.

Kamulan mukaan työmaalta ei enää aiota varta vasten etsiä jäljelle jääneitä linnunpesiä, vaikka niistä olisikin tehty ulkopuolisia havaintoja.

– Luvassa ei sanota, että pesät pitää pelastaa, mutta jos poikaset tulevat esiin, ne otetaan talteen, Kamula toteaa.

– Purkutyömaa on koulun vieressä, tämä on mainittu Ely-keskuksen perusteluissakin. Se on katsonut ihmisten turvallisuuden menevät näiden lintujen edelle, Kamula puolustautuu.

Löydetyt poikaset selviävät

Pihalinnun hoitolasta todetaan, että vaikka lupa ei määräisikään erikseen etsimään pesiä, pitäisi kunnalla olla intressejä ilman eri määräyksiäkin etsiä jäljellä olevat pesät.

– Juuri tänään kuulin, että sieltä purkurakennuksesta lentää emoja koko ajan sisään ja ulos, Rautio sanoo.

– Positiivista toki on, että meille ylipäätään soitettiin että halutaanko ottaa linnut, siinä kunta toimi oikein. 

Ari-Pekka Auvinen kertoo, että kolme elossa löytynyttä poikasta tulee todennäköisesti selviämään. 

– Tervapääskyillä on tavallista pidempi pesäpoikasaika, ja kun ne lähtevät ensimmäisen kerran, se on sitten siinä. Se nousee suoraan satojen metrien korkeuteen heti pesästä päästyään, Auvinen kertoo.

Rauhoitettuja lintuja saa tuhota poikkeamisluvalla

Vaikka pesä tuhoutuisi, poikasilla olisi hyvä todennäköisyys selvitä, joten lintuhoitolan asiantuntijoiden mukaan jäljelle jääneet tervapääskyt kannattaisi kyllä pelastaa. 

Auvisen mukaan tervapääskyn poikasia ruokitaan kuivatuilla jauhomadoilla, vitamiinilla, kalkilla ja moskiittomagneeteista saaduilla kuivatuilla hyttysillä.

– Kaksi viikkoa olisi riittänyt, että emo olisi ruokkinut ne maailmalle, mutta ei insinööri osaa sellaista ajatella, Auvinen toteaa. Hän ymmärtää aika- ja kustannuspaineet kunnalla, mutta ihmettelee, miksi lintujen pesimisaikaan aletaan purkamaan ylipäätään mitään.

Ely-keskus luottaa hakijan sanaan

Poikkeusluvan myöntänyt Ely-keskuksen ylitarkastaja Tapio Aalto kertoo, että poikkeuslupapäätös annetaan vain, jos ihmisen terveys on uhattuna.

– Rauhoitettujen lintujen tappaminen on kielletty, mutta hakija on ilmoittanut, että purkutöitä ei voi viivästyttää. Yleinen turvallisuus menee lintujen edelle. 

Aallon mukaan Ely-keskus luottaa poikkeusluvan hakijan sanaan, ja jos hakija on katsonut, että purkutyömaa on vaaraksi ihmisille, siihen lähtökohtaisesti luotetaan.

– Jos myöhemmin selviää, että päätös on tehty puutteellisen tiedon varassa, ei jo annettua viranomaislupaa voi perua. Mutta voidaan antaa uusi päätös, jos ilmenee, että on ollut asiavirhe tai päätöstä annettaessa ei ole ollut kaikki tieto käytettävissä. 

Aalto myös lisää, että päätöksessä on valitusoikeus, jonka esimerkiksi paikallinen luonnonsuojelujärjestö voi halutessaan tehdä.

Aalto ei ota kantaa siihen, kenen kuuluisi korvata purkutyömaan alta pelastettujen lintujen hoitokulut.

– Ne hoitavat, ketkä haluavat, Aalto päättää.

Kiusallinen tilanne kunnalle

Siikalatvan kunnan tekninen johtaja Perttu Haapalahti myöntää, että tilanne on kiusallinen.

Ulkopuolinen taho teki tervapääsky-havainnon.

– Pääskystilanne tuli yllätyksenä. Lyötiin homma seis, kun tilanne selvisi. 

Purkutyömaa kuitenkin jatkuu, vaikka tervapääskyt tulevat menehtymään. Haapalahden mukaan noin puolet rakennuksesta on jo purettu.

– On yritetty tasapainoilla tämän asian kanssa. Kouluaikaan kun ei mielellään tehdä purkutyötä.

Haapalahden mukaan Elyn tarkastaja katselmoi työmaan, siihen asti hommat olivat jäissä.

Aikapaine purkutyömaalla

Haapalahden mukaan purkutöiden siirtäminen oli haastavaa, sillä tarkkaa aikaa ei tiedetty, koska ne lähtevät pesästä. 

– Oliko se että kesä-elokuun välissä. Itse en kovin hyvin lintulajien pesimäaikoja tunne. Jonkun verran lykkääntyi jo purkaminen tämän takia, valitettavasti niitä nyt löytyi muutamia poikasia. Haapalahti tietää, että rakennuksessa on edelleen tervapääskyjen pesiä.

– Ne ovat paikoissa, joihin ei pääse edes näkemään. Näissä väistämättä joutuu aina asioita puntaroimaan.

Koulut alkavat Siikalatvan kunnassa 10. elokuuta. Aikaa koulun purkamiselle oli vain kesä.

– Yritettiin puristaa purkutyömaa kesälomasesonkiin, eli kahteen ja puoleen kuukauteen. 

Haapalahden mukaan tilanne ei ole helppo, vaan todella valitettava.

– Jos olisi ollut järkeviä vaihtoehtoja ei olisi haettu poikkeuslupaa. Aina pitää oppia, jatkossa pitää huomioida ja selvittää ennen purkamista, onko siellä lintujen pesiä. 

Haapalahden mukaan työmaalla työskenteleviä on ohjeistettu, että työmaalla pitää nyt loppuaika olla hereillä ja toimittaa hoitolaan kaikki poikaset, jotka löydetään.

– Koulun piha-alueella on vanha metsikkö ja tehdään sinne pönttöjä. Toivottavasti saadaan samat pariskunnat sinne pesimähommiin, Haapalahti sanoo.

Pihalinnun Ari-Pekka Auvinen ymmärtää syyt Ely-keskuksen ja kunnan päätöksen taustalla, mutta hänen mielestään asiat olisi voitu hoitaa muutenkin, kuin lintujen pesät tuhoamalla.

– Keskeneräinen työmaa on turvallisuusriski. Joku voi aina mennä sinne seikkailemaan, vaikka alue olisi kuinka aidattu ja työmaa sijaitsee hyvin lähellä uutta koulua ja päiväkotia. Kuitenkin jos asiat hoidettaisiin lintujen kannalta fiksusti, ei olisi tarvinnut koskaan päätyä tähän tilanteeseen.

Purkutyön olisi Auvisen mukaan voinut ajoittaa toisin tai tervapääskyjen kulkureitit pesilleen tukkia ennen pesimäkautta.

Juttua täydennetty Pauliina Raution sitaatilla 28.7. kello 20:47.