Ullavanjärveltä viikko-kaksi sitten löytyneet yli tuhat kuollutta lokkia aiheuttivat pienen kauhun tunteen alueella, jossa turkistarhojen lisäksi on runsaasti lypsykarjaa ja muuta maataloutta.
Tartuntoja todettiin lähialueen turkistarhoilta, joilla on tehty jo eläinten lopettamispäätöksiä. Yhden tarhan kohdalla ruokavirasto teki päätöksen kymmenien tuhansien eläinten lopettamisesta.
– Kyllä tarhaajien tunnelmat ovat surulliset ja masentuneet. Heidän elinkeinoonsa tämä koskee, eikä kukaan tällaista tietenkään toivo, sanoo hygineenikkoeläinlääkäri Annukka Nikula Keski-Pohjanmaan terveysvalvonnasta.
Tänä aamuna toinen lähiseudun järvi nostatti saman pelon tunteen. Halsuanjärvi on tunnettu noin tuhannen lokin pesimäalueena, jossa poikasten ilmaannuttua saattaa kuulla tuhansien lokkien kirkunaa lähes jatkuvasti. Nyt järvi on aivan hiljainen.
Halsuanjärven kaislikosta löytyi aamulla kymmeniä kuolleita lokkeja.
Järveltä tehtiin eilen lintuinfluenssahavainto kuolleista lokeista. Nyt kunnan tekninen johtaja Antti Tuominiemi lähtee soutuveneellä katsastamaan tilannetta matalalla järvellä, jossa suurten kaislikkojen suojissa voi olla mitä tahansa. Hän tulee takaisin lyhyen soutelun jälkeen.
– Kyllä, siellä oli kymmeniä kuolleita lokkeja yhdessä kaislikossa, huokaa Tuominiemi.
Halsuan kunnan tekninen johtaja Antti Tuominiemi tietää, kuinka suuri merkitys turkistarhauksella on pienelle kunnalle.
Lue myös: Kymmeniä tuhansia turkiseläimiä lopetetaan lintuinfluenssan vuoksi
Pieni kunta, iso turkistalous
Halsua on noin tuhannen asukkaan kunta Keski-Pohjanmaalla Kaustisen ja Vetelin naapurissa. Sen tärkeä, ellei tärkein elinkeino on turkistarhaus. Kunnassa on yksi suuri, paljon ihmisiä työllistävä tarha ja monta pienempää. Usein on uutisoitu Halsuan elävän turpeesta ja turkistaloudesta. Nyt toinenkin elinkeino on vaakalaudassa.
– Toivon mukaan tilanne saadaan nyt aisoihin, ettei leviämistä tapahdu enempää, miettii Tuominiemi.
Hän lähtee huomisaamuna joukkoineen keräämään ja hautaamaan kuolleita lintuja. Jos lintuja on enemmän, tarvitaan muita keinoja.
– Meidän ohjeistus on, että pienemmät määrät voidaan haudata lähialueelle, kertoo Tuominiemi.
Lue myös: Ruokavirasto: kaikki minkit lopetetaan turkistarhoilta, joilla on todettu lintuinfluenssatartunta
Hävittäminen suuri työ
Mielenkiintoinen kysymys on, mihin ja miten kaikki kuolleet turkiseläimet hävitetään? Nykyinen ohje on, että niihin sovelletaan turvallisen tuhoamisen menetelmään, joka tapahtuu Honkajoen käsittelylaitoksessa Satakunnassa. Tällä hetkellä lopettamispäätös kaikkien niiden minkkien osalta, joiden tarhoilla tartuntaa on.
Myös muita turkiseläimiä on määrätty lopetettavaksi, määrä on noussut jo yli 50 000 yksilöön. Kun vasta kolmen tarhan osalta päätökset on tehty, määrä noussee vielä, sillä parikymmentä tarhaa on tartunnan saaneiden joukossa.
– Niin, tuo ensimmäinen lopettamispäätös tarkoitti jo kymmeniä tuhansia eläimiä, tarkentaa eläinlääkäri Annukka Nikula.
Eläinlääkäri Annukka Nikula tietää, että sairastuneiden eläinten lopettaminen ja ruhojen hävittäminen on työläs ja tarkoin valvottu operaatio.
Lue myös: Turkiseläimillä todettu lintuinfluenssa saanut uuden määritelmän – oikeuttaa ryhtyä toimenpiteisiin tartunnan hävittämiseksi
Lintujen hävittäminen tietää valtavaa työmäärää niin tarhaajille kuin viranomaisille. Pelkästään lopettamimen ja kuljetukset Honkajoen käsittelylaitokselle vaativat tarkkaa valvontaa: hygienia, suojavarusteet, kuljetuskaluston desinfiointi, suojavaatteiden vaihtaminen kahden tunnin välein.
– Vaikka lopetuspäätöksiä tulisi nyt nopeastikin, niitä ei välttämättä voida heti toimeenpanna. Ensin pitää suunnitella aikataulut ja saada riittävä määrä virkaeläinlääkäreitä, joita pitää olla valvomassa näitä toimenpiteitä. Eikä meitä kovin paljoa ole, toteaa Nikula.
Hän pohtii myös Honkajoen käsittelylaitoksen kapasiteettia. Laitos on erikoistunut eläintautitapausten turvalliseen hävittämiseen, mutta näin mittava operaatio koettelee jo laitoksen käsittelykykyä.
– Olemme erikoistuneet tähän tehtävään, eikä tässä sinänsä ole meille mitään uutta, kommentoi toimitusjohtaja Janne Lukkarinen Honkajoki Oy:stä.
Aikataulu ja viruksen mahdollinen leviäminen kuitenkin huolettaa myös Honkajoella.
– Ajan kanssa me pystytään kyllä kaikki hoitamaan, mutta se vaatii sitten viikkoja että saadaan kaikki prosessoitua. Ja tietenkin jos puhutaan kymmenistä tuhansista tonneista, niin sitten alkaa tulla ongelmia. Silloin viranomaisten pitää miettiä muita tapoja toimia, kuten että sallittaisiin hautaaminen, ehdottaa Lukkarinen.
Lue myös: Lintuinfluenssa on levinnyt jo turkistiloille – kuolleita lokkeja löytynyt usean pohjalaisjärven rannalta
Tarhaajille isot menetykset
Oma kysymyksensä on tarhaajien selviäminen tilanteesta. Henkinen puoli on oma juttunsa, taloudellisellakin on merkitystä.
– Eläimet, jotka ovat kuolleet tai jotka he ovat itse lopettaneet tähän mennessä, niistä ei tule mitään korvausta. Sen sijaan ne eläimet, jotka lopetetaan ruokaviraston määräyksellä, niistä tulee korvaus todellisen arvon mukaan, jota ei tosin ole vielä määritelty, tietää Nikula.
Tavallisesti Halsuanjärvellä voi kuulla tuhansien lokkien rääkynää, nyt on aivan hiljaista.