Työelämä on yhä haastavampaa ja kuluttavampaa, ja silloin myös palautumisesta on tärkeä pitää huomiota. Huomenta Suomessa keskusteltiin tiistaina, miten arjen kuormituksen voi saada hallintaan.
Uupuneisuus ja palautumisen tarve pitäisi pyrkiä huomaamaan ajoissa, jotta terveys ei joudu vaakalaudalle.
Valmentaja ja tutkija Harri Gustafbergin mukaan palautumiseen kiinnitetään nykyisin jo enemmän huomiota, mutta ei vieläkään tarpeeksi.
– Oppimiskyky ja henkisen suorituskyvyn resurssit ja voimavarat ovat nyt tärkeitä, mutta ne ovat tulvaisuudessa vielä tärkeämpiä, Gustafberg sanoo.
"Ensimmäinen herättävä tekijä"
Tietokirjailija ja hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola kertoo, että uupumus ja se, ettei palaudu, tulisi huomata jatkuvasta väsymyksestä.
– Sen pitäisi olla se ensimmäinen herättävä tekijä. Eli jos aamuisinkin herää väsyneenä niin, että tuntuu, että yöuni ei ole palauttanut ja on jo nihkeä olo sängystä noustessa, eikä se kahvikupillinenkaan juuri paranna, niin siinä kohtaa minun mielestäni pitäisi jo hälytyskellojen soida, sanoo Jaakkola.
– Jos alkaa olla unihäiriöitä, niin se on ehdottomasti se seuraava steppi.
"Keho antaa aina jotakin merkkejä stressistä"
Väsymys on usein ensimmäinen merkki siitä, ettei kaikki ole hyvin.
Omaa uupumustaan ja palautumisen tunnetta pitäisi oppia havainnoimaan, sillä asiantuntijoiden mukaan ihmiset eivät välttämättä edes tunnista sitä, että he ovat todella väsyneitä.
– Kun analysoidaan suorituskykyä ja siihen liittyvää stressiä, niin pitää analysoida fysiologiaa, tuntemuksia ja aikaansaamista. Kolmella tasolla pitää analysoida sitä, koska ne ihmisen tunteet eivät aina kerro, sanoo Gustafberg ja jatkaa:
– Keho antaa aina joitain merkkejä stressistä, mutta sitten kun niitä merkkejä ei tunnista ja tiedosta, niin siitä painetaan vain eteenpäin.
Näin saat kuormituksen hallintaan
Jos stressistä haluaa päästä eroon ja varmistaa oman palautumisensa, on Gustafbergin mukaan ensimmäinen askel se, että uskoo mahdollisuuteen muuttaa asioita.
– Ensimmäinen juttu on se, että tavallaan näkee sen mahdollisuuden, että minulla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi enemmän tähän kehon-mielen-ohjausjärjestelmään kuin minä tällä hetkellä luulen.
Ravinnosta, unesta ja liikunnasta pitää huolehtia, mutta Gustafberg kehottaa myös kiinnittämään huomiota jo koko päivän rytmiikkaan.
– Vaikka teemme mitä temppuja ennen nukkumaanmenoa, jos se päivän rytmiikka on liian kiihkeä ja hermosto on ollut ylivireessä koko päivän ilman katkoja, sitä on vaikea kasata enää siinä vaiheessa. On tärkeää nähdä koko vuorokauden ajalta mitä me teemme, asiantuntija selittää.
Katso yllä olevalta videolta asiantuntijan yksinkertainen ja ilmainen vinkki, jolla stressiä voi vähentää vain muutamassa minuutissa kesken työpäivän!