Moni suomalainen luopuu yöunistaan saadakseen lisää vapaa-aikaa – "Voi olla se ainoa hetki päivässä, kun saa olla rauhassa"

Kun vuorokaudesta uhkaavat loppua tunnit, moni suomalainen nipistää lisäaikaa omista yöunistaan.

Tämä niin kutsuttu vapaaehtoinen unettomuus ei tietenkään pidemmän päälle ole järkevä ratkaisu.

– Ihminen päättää itse olla käyttämättä aikaa nukkumiseen riittävästi, eli menee liian myöhään nukkumaan tai herää liian aikaisin, aivotutkija Minna Huotilainen selittää ilmiötä Huomenta Suomen haastattelussa.

Toisin sanoen unettomuus aiheutetaan omalla toiminnalla, eikä kyse ole esimerkiksi siitä, että ei saataisi unta.

Kuitenkin arviolta jopa viidennes suomalaisista aikuisista kärsii merkittävästä univajeesta – miksi emme nuku riittävästi?

Voit katsoa koko keskustelun yllä olevalta videolta.

Lue myös: Nukuitko huonosti? Näin asiantuntija kertoo selviävänsä univajeen hallitsemasta päivästä

Vapaa-aikaa yöunien kustannuksella

Siihen, miksi suomalaiset eivät nuku riittävästi, on olemassa psykologi Anniina Virtasen mukaan monenlaisia syitä, joista yksi on todennäköisesti arjen ja työelämän kuormittavuus.

– Olemme niin kuormittuneita ja ylikierroksilla töiden tekemisestä ja ehkä muustakin arjesta, että illalla ennen nukkumaanmenoa oleva hetki voi olla se ainoa hetki päivässä, kun saa olla rauhassa, Virtanen toteaa.

Vapaa-aikaa halutaankin ehkä hieman pitkittää juuri illalla ja ylikuormitus saattaa tehdä rauhoittumisesta ylipäätään hankalaa.

Moni tarttuu ennen nukkumaanmenoa kännykkään, mutta Minna Huotilaisen mukaan rentoutumisen kannalta on olennaista, mitä kännykällä tekee.

Jos ihmisen työpäivä on ollut valtavaa informaatiotulvaa ja illalla viimeiseksi altistaa itsensä taas informaatiotulvalle, saattaa tahattomasti pidentää stressintäyteistä aikaa, vaikka kuvittelee hakevansa puhelimesta lepoa ja rentoutumista.

– Puhelimella voi olla myös todella myönteisiä juttuja, kuten yhteydenpitoa. Ehkä ihmisen pitää itse itsensä oppia tuntemaan, että mitä tämä minulle oikeasti tekee, Huotilainen toteaa.

Lue myös: Kannattaako väsyneenä treenata? Tätä mieltä ovat asiantuntijat

Millaista on palauttava arki?

Riittävän ja hyvän unen kannalta olisi Anniina Virtasen mukaan tärkeää, että hengähdyshetkiä olisi koko päivän mittaan.

– Voi olla aika vaikeaa rauhoittua illalla, jos koko päivän on ollut ylikierroksilla, sellaisessa oikein "suoritusmoodissa". Työpäivän aikanakin olisi tärkeää olla pieniä hengähdyshetkiä eli taukoja: sitä, että syödään lounasta rauhassa ja työtehtävien väleillä pidetään muutaman minuutin tauko, Virtanen toteaa.

Työpaikan käytänteillä on palautumisen onnistumisen kannalta siis myös iso rooli: pystyykö taukoja pitämään ja voiko työpäivän jälkeen todella irrottautua työpaikan viestinnästä?

Virtasen mukaan työpäivän jälkeen päivässä olisi hyvä olla palauttavaa tekemistä, joka tukee myös unta.

– Esimerkiksi liikuntaa, läheisten kanssa oleilua ja kaikkea mukavaa tekemistä, joka auttaa vireystilan rauhoittamisessa, Virtanen toteaa.

Minna Huotilaisen mukaan loppupeleissä ihminen itse tietää, mikä on itselleen todella palauttavaa tekemistä.

– Jos vertaat vaikka sohvalle rojahtamista siihen, että ottaisit koiran ja lähtisit kävelylle, niin kai jokainen tietää, että se koiran kanssa ulkoilu on palauttavampaa. Sen tuntee ihan omassa kehossaan, miten se toimii, Huotilainen toteaa.

Lenkille lähteminen on kuitenkin "hankalampi" vaihtoehto, koska sohvalle voi vain rojahtaa, lenkille pitää saada aikaiseksi lähdettyä.

Lue myös: Kannattaako ennen nukkumaanmenoa juoda vettä?

Univajeen oireet

Minna Huotilainen muistuttaa, että uni on aivoillemme ja koko elimistöllemme äärimmäisen tärkeä osa palautumista.

– Silloin kun uni sakkaa, alkaa sakata aika moni muukin asia, Huotilainen toteaa.

Fyysisiin univajeen oireisiin kuuluvat muun muassa tuki- ja liikuntaelinvaivat, erilaiset kivut sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet. Univaje aiheuttaa myös kognitiivisia oireita.

– Ihmiset kokevat, että he eivät muista, on vaikea oppia tai he eivät pysy kärryillä, eikä pysty keskittymään, Huotilainen listaa.

Univaje vaikuttaa myös mielialaan.

– Tulee lannistunutta, masentunutta, ahdistunutta mielialaa. Tämä henkilö ei ole sellainen luonteeltaan, vaan kysymys on kasautuvan univajeen aiheuttamasta kognitiivisesta muutoksesta, joka muokkaa sitä, miltä maailma näyttää ja miltä elämä tuntuu, Huotilainen selittää.

Lue myös: Jatkuva aivojen ylikuormittaminen on haitallista, vaikka työ olisikin mielekästä: "Seuraa väistämättä romahdus"

Uni perustuu vuorokausirytmiin

Anniina Virtasen mukaan siihen, että univajetta on kasautunut liikaa, havahdutaan usein melko myöhäisessä vaiheessa.

– Saatetaan havahtua vasta siinä vaiheessa, kun jäädään kesälomalle ja ensimmäinen viikko menee pelkästään nukkumiseen, Virtanen toteaa.

Virtasen mukaan olisikin tärkeää, että arjessa olisi tilaa hengähtää ja pysähtyä kuulostelemaan omaa hyvinvointia, jolloin univajeen saattaisi huomata jo aikaisemmassa vaiheessa.

Jos tietää, että tulevalla viikolla joutuu selviämään hieman lyhyemmillä yöunilla, unta ei kuitenkaan pysty ”nukkumaan varastoon” etukäteen.

– Se ei ole kauhean kannattavaa. Uni perustuu vuorokausirytmiin. Meidän aivojemme pitää olla varmoja siitä, että nyt on se oikea hetki ja oikea paikka, jolloin nukkuminen voidaan aloittaa, Minna Huotilainen toteaa.

Vaihtelut nukkumaanmenoajassa ja heräämishetkessä saavat aivot Huotilaisen mukaan hieman varuilleen, jolloin unesta ei tule yhtä laadukasta.

Säännöllinen vuorokausirytmi on myös Virtasen mukaan avainasemassa siihen, että lepoa saadaan riittävästi ja unen laatu on hyvää.

Huotilainen peräänkuuluttaa lopuksi vielä armollisuutta unenkin suhteen.

– Uni on myös yhteiskunnallinen kysymys, ei ole satunnaista, ketkä nukkuvat huonosti. Aina ei voi nukkua hyvin, Huotilainen toteaa.

Korjattu 23.2. klo 09.19: Otsikon sanavalintoja muokattu: suomalaiset eivät luovu yöunistaan vapaa-ajan kustannuksella, vaan saadakseen lisää vapaa-aikaa.

Lue myös: Nukutko liian vähän? Tutkimus: Yksi asia unen kestoa tärkeämpää terveyden kannalta

Lue myös: Huonosti nukutusta yöstä paljastui yllättävä haitta – ja se on "tarttuvaa"

Katso myös: Unitohtori: Uni ja nukkuminen ovat ominaisuuksia, joita voi kehittää