Noin 95 000 siirtolaista pyrki viime vuonna Lähi-idästä ja Afrikasta Eurooppaan. Vielä vuonna 2017 vastaava luku oli yli 180 000. Siirtolaisten matka on yhä vaarallinen, sillä yli 1 100 ihmistä hukkui tai katosi Välimerellä viime vuonna.
Koronarajoitusten takia matkustaminen on vaikeampaa siirtolaisille. Poikkeuksellisista ajoista huolimatta Välimeren yli lähdetään yhä etsimään turvapaikkaa tai parempaa elämää Euroopasta.
Viime vuonna siirtolaisten määrä jäi Välimerellä pitkästä aikaa alle sadan tuhannen ihmisen (95 000). Edellisenä vuotena siirtolaisia oli yli 123 000 eli vähennystä oli lähes neljännes vuodesta 2019.
Vuonna 2015 siirtolaisia tuli Välimeren yli jopa miljoona.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan viime kuukausina Eurooppaan on pyrkinyt ihmisiä erityisesti Tunisiasta, Algeriasta, Marokosta, Bangladeshista, Afganistanista ja Syyriasta. Bangladeshilaisia on muuttanut aiemmin työn perässä esimerkiksi Libyaan, joka on ollut pitkään sekasortoisessa tilassa.
Korona vaikuttaa myös reitteihin
Koronarajoitusten lisäksi lisääntynyt valvonta on todennäköisesti vaikuttanut siirtolaismääriin ja heidän käyttämiinsä reitteihin. Esimerkiksi Kanarian saarten suosio siirtolaisten kohteena on noussut.
Välimerellä kuolee yhä paljon siirtolaisia, sillä myös viime vuonna kuolleita tai kadonneita oli yli tuhat.
Välimeren siirtolaismäärät antavat osaltaan viitettä myös siihen, kuinka paljon turvapaikanhakijoita tulee Suomeen.
Hakemusten määrät laskivat Suomessa viime vuonna. Hakemuksia oli Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan yhteensä hieman yli 4 700, kun hakemuksia oli vuonna 2019 noin 7 500.
Osa näistä hakemuksista on ollut uusintahakemuksia, joten läheskään kaikki niistä eivät ole olleet täysin uusia.
Hyväksyttyjä turvapaikkahakemuksia oli viime vuonna noin 2 000 ja vuonna 2019 niitä oli noin 3 000.