Jos siitepölyallergian oireet eivät ota talttuakseen, syynä saattaa olla se, että pahennat oireita omalla toiminnallasi. Kiinnitä huomiota näihin kymmeneen asiaan ja saatat huomata helpotusta allergiaoireissa.
Siitepölyallergikolle kesä ei välttämättä ole sitä elämän "kukkeinta" aikaa. Pahimmillaan oireet kiusaavat jo ennen ja vielä jälkeen Suomen kesän.
Siitepölyä voi esiintyä jopa helmikuulta syyskuulle saakka, koska sitä kulkeutuu Suomeen ilmavirtojen mukana myös niinä aikoina, kun oma luontomme ei vielä kuki tai kukinta on jo päättynyt.
Lue myös: Annukka Ahola joutui välttelemään koiria 40 vuoden ajan, kunnes siedätyshoito mullisti elämän – asiantuntijan mukaan allergioiden hoidossa on Suomessa "valuvika"
Siksi on hyvä tiedostaa, että muun muassa ruokavalio, tupakointi, stressi ja alkoholi vaikuttavat oireiden voimakkuuteen, kertoo Health-lehti.
Lue alta, mihin arkisiin valintoihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jos siitepölyt aiheuttavat oireita.
Omena tai tomaatti voivat olla syyllisiä kovempiin oireisiin
Siitepölyallergikko saattaa huomata ruokaillessaan, että kurkku ja suu alkavat kutisemaan, eikä yskimisestä tule loppua. Syyllinen voi löytyä lautaseltasi; söitkö juuri tomaattia, omenaa tai melonia?
– Kyseiset raaka-aineet sisältävät proteiineja, jotka ovat koivun siitepölyn ”serkkuja”. Kun syöt esimerkiksi tomaattia tai omenaa, kehosi luulee, että nielet siitepölyä, sanoo lääkäri Cliff Bassett Health-lehdessä.
American College of Allergy, Asthma ja Immunology (ACAAI) -julkaisun mukaan jokaisella siitepölyallergiatyypillä on oma sarjansa oireet laukaisevia ruokia.
Arvioiden mukaan jopa 50–75 prosenttia koivun siitepölylle allergisista ihmisistä saattaa kärsiä suun allergiaoireyhtymästä.
Hedelmien ja vihannesten kuoriminen ja kypsentäminen saattaa vähentää reaktion voimakkuutta, mutta allergikon kannattaa olla varovainen, sillä lähes kahdella prosentilla suun allergiaoireyhtymästä kärsivistä allergiaoireet voivat edetä hengenvaaralliseen anafylaktiseen sokkiin, kertoo ACAAI.
Lue myös: Vaikuttavatko hyttysen pistot alkukesästä suuremmilta kuin myöhemmin? Tästä se johtuu
Tissuttelu voi pahentaa nenän vuotamista
Lasillinen punkkua grillipihvin seuralaiseksi tai kenties tuopillinen olutta terassilla? Kuulostaa idylliseltä kesäpuuhalta, mutta voi johtaa tuskaiseen oloon. Ei, tässä ei viitata krapulaan, vaan allergiaan.
Punaviini sekä olut voivat pahentaa allergiaoireita, sillä niiden sisältämät sulfaatit voivat aiheuttaa voimakasta yliherkkyyttä, kertoo lääkäri David Rosenstreich.
Lue myös: "Kaikille allergialääkkeet eivät riitä" – siedätyshoidosta voi olla apua siitepölyallergiaan
Tupakan mittainen tauko kannattaa unohtaa
Paheesta toiseen. Myöskään tupakointi, edes passiivinen, ei tee hyvää siitepölyallergikolle. Tupakan savu on yhdistetty krooniseen heinänuhaan sekä poskiontelontulehduksiin.
Tarkkaa syytä sille, miksi tupakan savu pahentaa allergiaa, ei tiedetä. Oireet voivat johtua siitä, että tupakka sisältää satoja kemikaaleja, joista osa toimii astman ja allergian oireita pahentavina ärsykkeinä, kertoo Ympäristöterveystieteiden instituutti (National Institute of Environmental Health Sciences).
Lue myös: Tutkimus löysi tälle vakavalle sairaudelle jopa alkoholia pahemman riskitekijän – tupakoijat sairastuvat kolme kertaa savuttomia todennäköisemmin
Uintiretkestä ikävät seuraukset
Lomapäivän retki maauimalaan tai kylpylään voi olla virheliike, jos olet siitepölyallergikko. Jo pelkkä ajan viettäminen kloorivettä sisältävän uima-altaan läheisyydessä voi pahentaa allergiaoireita entisestään.
– Jos haistat kloorin, päätyy kloorikaasua myös elimistöösi, mikä voi aiheuttaa ärsytystä limakalvoilla, Rosenstreich sanoo.
Allergikon kannattaa olla tarkkana myös valkaisuainetta sisältävien puhdistusaineiden kanssa. Vaikka siivousaineet sisältävät vain murto-osan klooria verrattuna uima-altaan veteen, voi pienikin määrä olla tarpeeksi aiheuttamaan ärsytystä allergikolle.
Lue myös: Kärsitkö siitepölyallergiasta? Kohenna tukalaa oloa näillä lääkkeettömillä vinkeillä!
Pyykkää ahkerammin
Siitepölyallergiakautena ei kannata säästellä pyykinpesukuluista, sillä siite- ja katupöly tarttuvat vaatteisiin kiinni. Laita siis asukokonaisuutesi pyykkiin jo yhden käyttökerran jälkeen, jos allergiaoireet haittaavat elämääsi.
Erityisesti karkeista tai tahmeista kankaista, kuten villasta, valmistetut vaatteet houkuttelevat pölyä ja siitepölyä tarraamaan pintaansa kiinni.
Pesun jälkeen vaatteet kannattaa heittää vielä kuivausrumpuun, jos mahdollista, sillä vuonna 2020 International Archives of Allergy and Immunology -sivustolla julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että mekaaninen kuivaus poisti siitepölyn tehokkaasti niin märistä kuin kuivista tekstiileistä.
Suihkuista ei kannata tinkiä
Siitepöly tarttuu ulkoillessa vaatteisiin, mutta myös ihoon ja hiuksiin. Kannattaa siis käydä iltaisin suihkussa, jotteivat pölyt kulkeudu ihon mukana lakanoihin.
Vuonna 2020 julkaistussa Review of Palaeobotany and Palynology, -tutkimuksessa nimittäin selvisi, että vaikka ihmiset pesivät käsiään WHO:n ohjeistuksen mukaan useita kertoja putkeen, jäi käsien ihoon silti jäämiä siitepölystä.
Yhden käsienpesukerran jälkeen pölyjäämiä löytyi joidenkin iholta vielä lähes kolme prosenttia. Silti peseytyminen vähentää pölyn määrää ja voi siten helpottaa allergisia oireita.
Lue myös: Milloin astmatutkimuksiin? Pitkittyneiden oireiden riskinä parantumattomat muutokset keuhkoissa
Suosi silmälaseja piilolinssien sijaan
Mikäli siitepöly aiheuttaa sinulle silmäoireita, kannattaa pidättäytyä silmälaseissa.
Erityisesti pehmeät piilolinssit ovat alttiita imemään ilmassa leijuvaa siitepölyä itseensä, koska ne on tarkoitettu hengittäviksi ja läpäiseviksi, jotta ne olisivat mahdollisimman mukavat silmille.
– Jos et halua luopua piilolinssien käytöstä siitepölykauden ajaksi, suosittelen kertakäyttölinssejä, koska kuukausilinsseihin voi kertyä siitepölyä, sanoo silmälääkäri Steven Shanbom.
Lue myös: Miksi nenä vuotaa? Näin erotat katupölyn, siitepölyn ja koronan aiheuttamat oireet
Skippaa tunnelmointi tuoksukynttilöiden äärellä
Mikä olisikaan romanttisempaa kuin muutamat tuoksukynttilät pimenevänä kesäiltana? Ei ainakaan tuoksujen pahentama silmien ja nenän ärsytys.
Siitepölyallergiakauden aikana kannattaa harkita tarkkaan, ovatko tuoksukynttilät tai parfyymit kovinkaan tarpeellisia.
Altistut voimakkaille tuoksuille jo kauppareissuilla ja muissa kohtaamisissa, ehkä kodin voi pitää allergiakauden ajan mahdollisimman tuoksuttomana?
Katso video: Miten tuoksuyliherkkyys ja allergia eroavat toisistaan?Juttu jatkuu videon alla.
1:22
Katso Hengitysliiton järjestöjohtajan vastaus.
Vältä stressiä
Myös stressi voi pahentaa nenän niiskuttelua allergiakauden aikana.
Vuonna 2021 International Journal of Molecular Sciences -sivustolla julkaistussa tutkimuksessa kerrotaan, että stressiin liittyvät hormonit, kuten kortisoli, stimuloivat syöttösolujen tuotantoa. Syöttösolut on yhdistetty allergisiin nenäoireisiin.
– Kun voit huonosti ja olet ahdistunut, allergiaoireet voivat olla voimakkaampia, sanoo Rosenstreich.
Osaatko valita oikeanlaisen lääkkeen?
Myös oikeanlaisen allergialääkkeen valinnalla on merkitystä, kun etsit helpotusta vuotavaan nenään, kutiseviin silmiin tai ihoärsytykseen.
American Academy of Allergy, Asthma & Immunology -julkaisun mukaan suurin osa allergialääkkeistä voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan: antihistamiineihin, dekongestantteihin ja kortikosteroideihin.
Itsehoitolääke tulisi valita oireiden mukaan. Antihistamiini auttaa aivasteluun, kutinaan ja vuotavaan nenään. Dekongestantit helpottavat turvonneiden nenäkanavien tukkoisuutta. Kun taas kortikosteroidit helpottavat turvotusta ja kutinaa.
– Jos häiritsevät oireet eivät helpota edes apteekin käsikauppalääkkeillä, pitää siinä kohtaa kääntyä allergialääkärin puoleen, lääkäri Bassett sanoo.
Lue myös: Vuotaako nenä ympäri vuoden? Lääkäriltä lohduton tuomio: "Se on elämää"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Health, American College of Allergy, Asthma ja Immunology (ACAAI), American Academy of Allergy, Asthma & Immunology, International Journal of Molecular Sciences, International Archives of Allergy and Immunology, Review of Palaeobotany and Palynology, National Institute of Environmental Health Sciences