Nenä voi vuotaa tällä hetkellä monesta syystä. Mutta mistä tietää, onko nuhaisuus seurausta katupölystä, siitepölystä vai koronasta? Oirekuvan tarkempi tarkastelu paljastaa muutamia eroavaisuuksia.
Kulunut talvi on ollut luminen, mikä on näkynyt liukkautena varsinkin kevyen liikenteen väylillä. Lämmittävä aurinko sulattaa kinoksia ja antaa lupauksen keväästä, mutta tuo samalla etenkin taajama- ja kaupunkialueilla asuville jokavuotisen riesan: katupölyn.
Katupölyä aiheuttava kuiva ja aurinkoinen sää jatkuu ennusteiden mukaan ainakin alkuviikon. Samaan aikaan käynnistymässä on siitepölykausi. Lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä tulee Suomeen tällä hetkellä kaukokulkeutumana, mutta vähitellen ne alkavat kukkia peräpohjolassakin.
Lue myös: Katupöly heikentää ilmanlaatua Uudellamaalla: Tietyt väestöryhmät erityisen herkkiä pölyn terveysvaikutuksille
Ja aivan kuin tämä ei vielä riittäisi kirsikkana kakun päällä on edelleen jatkuva koronavirusepidemia. Hengitystieoireiden aiheuttajan arvuuttelu voi siis osoittautua hankalaksi. Tiettyjä eroavaisuuksia katupölyn aiheuttamilla yliherkkyysoireilla, siitepölyallergian oireilla ja koronaoireilla kuitenkin on.
Yhteenvetona voi sanoa, että yleisesti ottaen katu- ja siitepöly eivät aiheuta kuumetta, kurkkukipua tai päänsärkyä toisin kuin korona. Koronatauti puolestaan harvemmin aiheuttaa silmäoireita.
Lue myös: Vuotaako nenä ympäri vuoden? Lääkäriltä lohduton tuomio
Katupölyn aiheuttamat oireet
Katupöly ärsyttää limakalvoja aiheuttaen yliherkkyysoireita etenkin silmissä ja hengitysteissä. Tyypillisesti katupöly aiheuttaa aivastelua, nenän tukkoisuutta ja vuotamista, hengitysteiden vinkumista, yskää sekä silmien punoitusta ja vuotoa.
Vaikeimmaksi oireet voivat kehittyä, jos ihminen sairastaa esimerkiksi astmaa, keuhkoahtaumatautia tai sydän- ja verisuonisairautta. Hengenahdistuksen lisääntyminen voi laukaista jopa astma- tai sairauskohtauksen. Katupölyn sisältämät terveydelle haitalliset hiukkaset voivat lisäksi saada hengitysteissä aikaan tulehduksen.
Katupölyä on eniten liikenteen ollessa vilkkaimmillaan. Ruuhkaisten teiden lähettyvillä liikkumista kannattaakin mahdollisuuksien mukaan nyt välttää. Riskitilanteissa altistumista katupölylle voi vähentää myös peittämällä suun ja nenän kasvomaskilla.
Hengitysliiton mukaan katupöly heikentää ulkoilman laatua keväisin noin 3–6 viikon ajan.
Lue myös: Seitsemän hengenahdistuksen aiheuttajaa – pahimmillaan oire vakavasta sairaudesta: "Yksi pelätyimmistä taustalla olevista syistä"
Siitepölyallergian oireet
Katupölyn aiheuttamat yliherkkyysoireet muistuttavat pitkälti siitepölyallergian oireita. Oireita voi ilmetä myös samanaikaisesti, sillä tuulisella ja aurinkoisella säällä ilmassa on katupölyn lisäksi paljon siitepölyä.
Siitepölyallergialle tyypillistä on nenän kutina, tukkoisuus ja vetinen vuotaminen, aivastelu, silmien kirvely ja vetistäminen sekä yskä, hengenahdistus ja muut astmaoireet. Myös atooppinen ihottuma voi paheta. Siitepölyallergia saattaa aiheuttaa myös väsymystä.
Siitepölyallergiassa nuhaisuuden aiheuttaja on tietty allergeeni, minkä vuoksi oireet ilmenevät selkeästi tiettynä ajanjaksona. Kevätkesällä ilmassa on etenkin lehtipuiden siitepölyä. Siitepöly leijailee kaikkialle eli oireet eivät pahene vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyydessä. Ajankohtaista siitepölytilanne voi seurata Norkko-sivustolla.
Sekä katupölyn että siitepölyn aiheuttamia oireita hoidetaan pitkälti samalla tavalla. Antihistamiineista on apua etenkin aivasteluun, kortisonia sisältävistä nenäsuihkeista tukkoisuuteen ja kosteuttavista silmätipoista silmäoireisiin. Sierainten huuhtelu nenäkannulla voi auttaa joitakin.
Mikäli oireidensa aiheuttajaa ei tiedä tai oireet häiritsevät omahoidosta huolimatta elämää, kannattaa asiaa selvitellä terveydenhuollossa. Siitepölyallergiaan voidaan mahdollisesti puuttua myös siedätyshoidolla.
Miten tuoksuyliherkkyys ja allergia eroavat toisistaan? Katso Hengitysliiton järjestöjohtajan vastaus. Juttu jatkuu videon alla.
1:22
Katso videolta, miten tuoksuyliherkkyys ja allergia eroavat toisistaan.
Koronavirusinfektion oireet
Toisin kuin katu- ja siitepöly koronavirusinfektio aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion. Infektion oireet vaihtelevat laidasta laitaan lähes oireettomasta tartunnasta hengenvaaralliseen tautiin. Vallalla oleva omikron-muunnos aiheuttaa lievempiä oireita, jotka muistuttavat tavallista flunssaa etenkin rokotetuilla.
Britanniassa joulukuussa kerätyn aineiston mukaan viisi tyypillisintä omikronin oiretta ovat nenän vuotaminen, päänsärky, väsymys, aivastelu ja kurkkukipu. Sen sijaan kuume, yskä sekä haju- tai makuaistin menetys ovat oireina vähentyneet.
Toisaalta korona voi aiheuttaa myös merkittävämpiä oireita, kuten voimakasta uupumusta, kuumetta, pahoinvointia, oksentelua, ripulia sekä hengenahdistusta.
Mikäli epäilee saaneensa koronatartunnan, voi asian pyrkiä varmistamaan kotitestillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee oireisia välttämään vapaaehtoisesti kontakteja muihin ihmisiin vähintään viiden päivän ajan.
Lieviä koronaoireita hoidetaan lepäämällä ja nauttimalla riittävästi nesteitä. Kuumeeseen ja särkyyn voi käyttää apteekista ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä. Vakavat oireet, kuten hengenahdistus ja yleistilan heikkeneminen, ovat syitä ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.
Lue myös: Vatsatautiaalto kaataa nyt suomalaisia ja syykin on selvä – älä haksahda koronakonstiin: "Se pelkästään ei riitä"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Hengitysliitto, Mehiläinen, Terveyskirjasto, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto 1, 2 & 3, THL