Lääkevahinkovakuutusyhtiö ei ollut halukas maksamaan korvausta koronarokotteen seurauksena tulleesta silmän verisuonitukoksesta. Vakuutuslautakunta määräsi toisin.
Suomen Potilasvahinkoapu kertoo tiedotteessaan tapauksesta, jossa lääkevahinkovakuutusyhtiö hylkäsi korvausvaatimuksen henkilöltä, jolle seurasi lähes välittömästi koronavirusrokotteen jälkeen silmän verisuonitukos.
Henkilölle aiheutui verisuonitukoksesta lähes täydellinen vasemman silmän näönmenetys.
Vakuutusyhtiö katsoi, etteivät verisuonitukokset kuulu mRNA-koronavirusrokotteen tunnettuihin sivuvaikutuksiin ja hylkäsi korvausvaatimuksen.
Suomen Potilasvahinkoapu laati henkilön puolesta ratkaisusuosituspyynnön FINEn vakuutuslautakunnalle, joka arvioi tapauksen toisella tapaa.
Potilasvahinkoavun toimitusjohtaja, varatuomari Joni Siikavirta kommentoi MTV Uutisille, että kyseessä on ennakkotapaus.
Lue myös: Koronarokotteella yhteys lähes jokaisessa piilevän viheliäisen viruksen aktivoitumiseen – tästä on kyse
Vakuutuslautakunta eri mieltä vakuutusyhtiön kanssa
Vakuutuslautakunnalle lähetetyssä perustelussa referoitiin tiedotteen mukaan runsaasti ulkomaisia lääketieteellisiä artikkeleita, joissa silmien verisuonitukoksia oli pidetty koronavirusrokotteen aiheuttamana, vaikkei kyseessä ollutkaan kyseisen rokotteen yleisesti tunnettu haittavaikutus.
Perustelussa kiinnitettiin huomiota myös siihen, ettei lääkevahinkovakuutusyhtiö ollut esittänyt mitään rokotusta todennäköisempää syytä verisuonitukokselle.
FINEn vakuutuslautakunta arvioikin, että henkilön vasemman silmän verisuonitukos oli todennäköisesti seurausta nimenomaan hänelle annetusta rokotteesta.
Silmän verisuonitukoksen todettiin olevan todennäköisimmin seurausta koronarokotteesta.
Lautakunnan päätöksessä korostettiin vahvaa ajallista syy-yhteyttä (henkilö hakeutui terveydenhuoltoon kolme päivää rokotteen ottamisen jälkeen) ja todettiin, että vaikkei kyseessä ollutkaan tunnettu haittavaikutus, on vastaavia tapauksia kuitenkin raportoitu lääketieteellisessä kirjallisuudessa.
Lautakunnan mielestä henkilöllä ei ollut myöskään korkean iän lisäksi muita verisuonitukoksille altistavia tekijöitä eikä muita todennäköisiä syitä verisuonitukoksella rokotteen lisäksi ollut todettavissa.
Tiedotteen mukaan lautakunta suositti, että silmän verisuonitukoksen aiheuttama vahinko korvataan lääkevahinkovakuutuksesta.
Suomen Potilasvahinkoavun Joni Siikavirran mukaan noin 99 prosentissa tapauksista vakuutusyhtiöt noudattavat lautakuntien päätöksiä. Käytännössä tilanne etenee siis niin, että vakuutusyhtiö tekee uuden päätöksen ja maksaa korvaukset asiakkaalle.
– Kerran muutamassa vuodessa käy sillä tavalla, että vakuutusyhtiö ei noudata eri lautakuntien päätöksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että lautakunnan päätös on mennyt jotenkin väärin vakuutusyhtiön vinkkelistä.
Tällaisessa tapauksessa henkilö voi haastaa vakuutusyhtiön käräjäoikeuteen, mutta useimmissa tapauksissa ei Siikavirran mukaan tarvitse mennä näin pitkälle.
Ennakkotapaus
Siikavirta kertoo, että hänen toimiston pöydälleen on tullut viime syksyn aikana kymmenkunta tapausta, jossa koronarokotteeseen liittyvä vakuutusyhtiön päätös on viety vakuutuslautakuntaan.
– Tämä on ensimmäinen, mihin on nyt saatu ratkaisu, muut ovat vielä vireillä. Minun tietojeni mukaan tämä on nyt ensimmäinen laatuaan, Siikavirta kertoo.
Tapauksia on Siikavirran arvion mukaan tulossa taatusti lisää.
– Vakuutusyhtiöt tietysti tapansa mukaan yrittävät pyristellä vastuusta. Jokainen tapaus ratkaistaan sitten tapauskohtaisesti, eikä kaikissa tapauksissa välttämättä ole tätä syy-yhteyttä, Siikavirta muistuttaa.
Ratkaisun saaneen tapauksen lisäksi Siikavirran pöydällä vireillä olevissa tapauksissa haittavaikutuksia ovat olleet muun muassa erilaiset neurologiset oireet.
Lue myös: Suomessa todettu jo 20 000 long covid -tapausta – asiantuntija: "Myöhässä olemme"
Lue myös: Koronarokotteen ja vyöruusun yhteydestä uutta tietoa
Katso myös: Takana kolme vuotta pandemiaa – voiko korona vielä yllättää?
10:27
Takana kolme vuotta pandemiaa – voiko korona vielä yllättää?
Lähde: Suomen Potilasvahinkoapu Oy