Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubbin ja Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän mukaan Pohjoismaiden puolustusministerien yhteisartikkelista olisi pitänyt keskustella etukäteen presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kanssa.
Stubb myönsi MTV:n Kaksintaistelu-tentissä, ettei tiennyt artikkelin julkaisusta etukäteen.
Stubbin mukaan tosiasiat on tunnustettava – turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut. Hänen mielestään pohjoismainen yhteistyö puolustuksen saralla on hyvä asia.
Venäjän ulkoministeriö varoitti viikonloppuna julkaisemassaan lausunnossa, että Suomen ja Ruotsin läheneminen sotilasliitto Naton kanssa olisi erittäin huolestuttavaa. Lausunto liittyi Pohjoismaiden puolustusministerien kirjoitukseen, jonka mukaan maiden täytyy varautua mahdollisiin Venäjästä johtuviin kriiseihin.
Tänään tasavallan presidentti Sauli Niinistö puuttui asiaan sanomalla Venäjän ulkoministeriön lausunnon Suomen lähenemisestä Natoon heijastavan Venäjän perusajatusta, eikä siinä ole sinänsä uutta.
Puolustusministerien kannanottoa olisi kuitenkin Niinistön mukaan ollut syytä käsitellä myös ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa.
Sipilän mielestä puolustusministerille ja hallitukselle on turha jakaa tyylipisteitä asian hoidosta. Hän oli sitä mieltä, että presidenttiä ja Utvaa olisi pitänyt tiedottaa etukäteen.
Sipilää hämmästytti tiedonkulku asiassa.
Hän kysyi Stubbilta, tiesikö hän puolustusministerien kirjoituksesta.
– Puolustusyhteistyön sisällöstä kylläkin, kirjoituksesta en, Stubb myönsi ja sanoi, että tiedonkulkua voi aina parantaa.
Hänen mukaansa keskustelu on osoitus siitä, että turvallisuuspolitiikasta puhuminen on Suomessa vaikeaa.
– Heti ruvetaan epäilemään motiiveja, sisältö on kaikista tärkein. Venäjän reaktiot sallittakoon, mutta tässä on pidettävä kylmänä. Yksikään ulkopuolinen maa ei päätä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Miten Venäjä reagoisi?
Nato-myönteisenä tunnettu Stubb vastasi myös juontajien kysymykseen siitä, mitä Venäjä sanoisi jos Suomi laittaisi Nato-hakemuksen vetämään.
– Reaktio ei varmaankaan ole myönteinen. Tämän kysymyksen kanssa täytyy edetä maltilla ja rauhallisesti. Se reagoisi varmasti samalla tavalla kuin Suomen EU-jäsenyyteen. Emme ole enää harmaalla vyöhykkeellä vaan läntinen demokratia, joka on osa läntisiä instituutioita. Suomi ei ulkoista omaa päätöksentekoaan.
Sipilän mukaan Venäjä reagoisi, "tottakai".
– Eilen siitä saatiin osoitus, miten. Minulle tämä on akateeminen kysymys, koska en kannata Nato-jäsenyyttä enkä pidä sen hakemista seuraavalla vaalikaudella ajankohtaisena ollenkaan, Sipilä sanoi.
Stubb haastoi Sipilän ajattelemaan tilannetta, jossa Baltian maat eivät olisi Naton jäseniä.
– En rinnastaisi tähän EU-jäsenyyttä enkä Baltian maita. Niillä ei ollut omaa armeijaa kun he itsenäistyivät. Pidän sotilaallista liittoutumattomuutta Suomelle parhaana vaihtoehtona. Sen lisäksi hyvät naapurussuhteet ja kumppanuuden tiivistäminen Naton ja Ruotsin kanssa.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.