Jopa kaksi kolmasosaa Suomen peruskouluista kärsii jonkinlaisista sisäilmaongelmista, kertoo OAJ:n tekemä laaja selvitys. Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen kustannusten arvioidaan olevan vuosittain 450 miljoonaa euroa.
– Ihan suoraan sanottuna tilanne on karmaiseva koko Suomessa, opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka lataa.
Järjestön tekemässä, yli 550 päiväkotia tai koulua kattavassa selvityksessä suurimmiksi ongelmiksi osoittautui riittämätön ilmanvaihto. Jonkinasteisia kosteusvaurioita tai vesivahinkoja oli ollut yli puolessa selvitykseen vastanneista kohteista.
Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta on selvittänyt viime syksyn ja kuluvan talven aikana homeongelman laajuutta. Valiokunnan teettämän selvityksen mukaan merkittävimpien kosteus- ja homevaurioiden korjauskustannukset olisivat 1,4 miljardia euroa.
Tarkastusvaliokunnan on määrä antaa huhtikuun loppuun mennessä oma mietintönsä asiasta eduskunnan käsittelyyn.
– Työ on nyt vaikeimmassa vaiheessa eli olemme loppusuoralla. Olemme kuunnelleet yli 80 asiantuntijaa ja kirjallisia lausuntoja on satakunta. Sieltä on kyllä erottumassa keskeisimmät toimenpiteet ja keskeisin kritiikki tähän mennessä laiminlyödyistä asioista, valiokunnan puheenjohtaja Tuija Brax kertoo.
Osaamisessa ja asenteessa korjattavaa
Tutkijaryhmän tekemässä raportissa on tehty yli 30 kehittämisehdotusta kosteusongelmien vähentämiseksi. Kosteus- ja homevaurioihin liittyvät toimenpide-ehdotukset kohdistuvat niiden ehkäisemiseen, vaurioiden selvittämiseen ja korjaamiseen, osaamisen kehittämiseen sekä tutkimukseen ja seurantaan. Valiokunnan tilaaman raportin kanssa asioista samoilla linjoilla on myös muun muassa opetusalan järjestö.
– Pitää myöskin lisätä osaamista tässä maassa, eli meillä pitäisi olla enemmän korjausrakentamisen osaamista kuin myös terveyshaittojen tutkimusta, OAJ:n Heljä Misukka sanoo.
Asiasta ollaan huolissaan myös kunnissa, joiden omistuksessa itse ongelmalliset koulurakennukset usein ovat.
– Ongelmatilanne vaatisi kuitenkin niin paljon rahoitusta, että lienee täysin selvää, että myös valtiontoimenpiteitä asiassa tarvitaan.
Asennepuolella on Misukan mukaan myös edelleen ongelmia.
– Vähätellään edelleenkin näitä oireita, joita tulee ilmi. Ei ryhdytä toimiin eli päätöksenteossa on suuria ongelmia. Jokaisen kuntapäättäjän pitäisikin vähintään nyt varmistaa, että kunnassa ryhdytään laatimaan ennaltaehkäisevää kiinteistöstrategiaa eli selvittämään jokaisen julkisen rakennuksen kunto, Heljä Misukka sanoo.
Rahoituksen lisätarve tiedossa
Monet tahot ovat vaatineet hallitukselta pitkän aikavälin korjauspakettia homekoulujen ja -päiväkotien korjaamiseksi. Rahoituksen lisätarve myönnetäänkin lähes poikkeuksetta.
– Joka tapauksessa puhumme valtavan suurista lisärahatarpeista, mutta kenelle se raha kuuluu tai mistä se raha pitää ottaa, niin siitä valiokunta käy vielä varmasti pitkiä keskusteluja, Brax kiteyttää.
– Merkittävä osa tätä vakavaa ongelmaa, kansanterveydellistä ja taloudellista ongelmaa on liian alhainen rahoitus. Sen takia luottaisin siihen, että tuki yli oppositio-hallitusasetelman on aika suurta, valiokunnan puheenjohtaja Tuija Brax arvelee.
Rahanpuutteen lisäksi ongelmakouluissa työskentelemään joutuvat kärsivät monesti myös tiedonpuutteesta.
– Huhuja kiertää, että katoista tippuu vettä kalliisiin tietokoneluokkiin ja niitä korjataan ilmastointiteipillä. Minua on harmittanut niin paljon, että meille ei kerrota asioista. Sisäilmamittauksia täällä ehkä joku tekee tai sitten ei, huonosta sisäilmasta kärsineessä koulurakennuksessa opiskeleva Saija Viitala sanoo.
Katso Antti Mälkösen juttu (Kymmenen uutiset 17.2.2013)
Sumo video id