Keskiviikkona julki tulleella videolla vuosia Isisin alueilla asunut nainen kertoi haluavansa palata Suomeen. Kysyimme sisäministeriöstä, miten kriisialueilta palaavat otetaan vastaan.
Onko Suomen pakko ottaa vastaan itse kriisialueille lähtenyt ja mahdollisesti taisteluihin osallistunut Suomen kansalainen, kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriön poliisiosastolta?
– Jos ihmisellä on Suomen kansalaisuus ja matkustusasiakirjat kunnossa, paluuta Suomeen ei voi estää. Pääsy omaan maahan on perusoikeus.
Onko Suomella velvollisuus auttaa kriisialueille lähteneitä kansalaisiaan, jotka nyt kokevat olevansa pulassa ja haluavat palata?
– Laki konsulipalveluista antaa mahdollisuuden auttaa heitä esimerkiksi uusien matkustusasiakirjojen hankinnassa. Tämä edellyttää, että henkilöt pystyvät itse asioimaan Suomen Ankaran suurlähetystössä. Koska he ovat itse lähteneet ja tienneet olosuhteet, tämä otetaan huomioon avun antamista harkittaessa.
Lue myös: Suomalaisen Isis-vaimo Sannan ja hänen lastensa rajusta elämästä ilmi poikkeuksellisia yksityiskohtia pitkällä videolla: "Äiti haluan kotiin" – Katso koko haastattelu!
Vaikuttaako suhtautumiseen se, kenen puolelle kriisialueelle on menty?
– Konsulipalvelulaki on neutraali siitä, kenen puolelle on lähtenyt ja mitä on tehnyt. Harkintaan vaikuttaa se, että lähtijät ovat tienneet menevänsä kriisialueella, eikä tilannetta voi pitää yllättävänä.
Alueella on myös lapsia, joilla on Suomen kansalaisuus. Miten heihin suhtaudutaan?
– Lapset eivät ole itse voineet vaikuttaa päätökseen, joten heidän tilanteensa on toinen. Lapsia suojaa lasten oikeuksien sopimus ja Suomessa heitä suojaa lastensuojelulaki. Tapauskohtaisesti harkitaan, millaista apua lapsille on syytä tarjota. Tietojeni mukaan viranomaiset ovat antaneet apua joillekin lapsille sieltä palaamiseen.
Lue myös: Voiko suomalainen "Isis-vaimo" Sanna palata Suomeen neljän lapsensa kanssa? Tutkija kertoo, mikä on konfliktialueen suomalaislasten asema
Kriisialueella ollessaan Suomen kansalaiset ovat voineet saada fyysisiä ja henkisiä vammoja. Korvaako Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto niiden hoidon?
– Suomen kansalainen on oikeutettu aina samoihin palveluihin riippumatta siitä, mitä hän on tehnyt. Ei ole olemassa osittaista kansalaisuutta, joka oikeuttaisi vain osaan palveluista. Sitä voi miettiä, onko se oikein tai väärin. Kyllä meidän intressissämme on, että ihmiset, jotka palaavat meidän keskuuteemme, pääsisivät kiinni elämään uudestaan. Vaihtoehto on, että syntyisi muusta yhteiskunnasta eriytyneitä pusseja, ja se olisi vaarallista.
Tarjotaanko Suomeen taistelualueilta saapuville erityistä apua ja jos, niin millaista?
– Jotkut järjestöt antavat tällaista apua, mutta erityistä valtakunnallista apua ei ole.
Lue myös: CNN löysi suomalaisen Isis-vaimon: Vuosia Syyriassa viettänyt Sanna haluaa takaisin Suomeen – "Sota tuhosi sen elämän, ei Isis"
Millaisia riskejä taistelualueilta palaavat Suomen kansalaiset aiheuttavat? Miten niihin varaudutaan?
– Riskinä on, että palaajat ovat yhä ideologisesti sitoutuneita Isisiin ja ryhtyvät Suomessa valmistelemaan terroristista rikosta tai yllyttämään muita terroristisen rikoksen tekoon.
Palaajiin liittyvät riskit ovat erilaisia, ja nämä arvioidaan jokaisen palaajan kohdalla erikseen. Taisteluihin osaa ottaneisiin vierastaistelijoihin liittyy korkea riski. Heidät pyritään saamaan oikeuden eteen teoistaan. Vankiloissa on kehitetty valmiuksia kohdata terrorismiin syyllistyneitä henkilöitä.
Vastaus jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Näin Suomi on varautunut palaaviin ISIS-taistelijoihin.
– Taisteluiden taustalla tai kodin piirissä vaikuttaneiden aiheuttaman riskin arviointi on vaikeampaa. Hekin voivat olla ideologisesti varautuneita, mutta osa heistä katuu lähtöään aidosti ja haluaa aloittaa uuden elämän.
Lapsia on puolestaan hyödynnetty terroristisessa toiminnassa, heitä on käytetty propagandassa ja kasvatettu siihen aatemaailmaan. Lasten osalta tavoite on tukea heitä, että he pystyisivät jättämään tämän maailman taakseen.
Pyrimme siihen, että tulijat jäisivät aina jollain tavalla viranomaisten seurantaan. Suojelupoliisilla on tässä rooli, mutta avainasemassa ovat myös kunnat, joiden palveluiden kautta pyritään ehkäisemään palaajien syrjäytymistä. Tässä muun muassa neuvoloilla on tärkeä rooli.
Lue myös: Suomalainen Isis-vaimo haluaa palata Suomeen – Orpo jyrkkänä: "Vaimotkin ovat voineet osallistua terroristijärjestön toimintaan"
Kriisialueilla on tiettävästi solmittu myös lapsiavioliittoja. Mitä tapahtuu, kun alaikäisenä avioliiton solminut palaa Suomeen?
– Tästä meillä ei ole vielä ennakkotapausta, mutta on aavisteltu, että sellaisia voi tulla. Lähtökohtaisesti Suomessa alaikäinen ei voi solmia avioliittoa, eikä tällainen avioliitto ole pätevä. Alaikäisen niin sanottua puolisoa ei missään nimessä kohdeltaisi perheenjäsenenä. Harkittavaksi voisi tulla, onko kyseessä lapseen kohdistunut seksuaalirikos, jos avioliittoon on liittynyt seksuaalista kanssakäymistä.