Unicef: Gazassa voi pian kuolla lapsia enemmän humanitaarisiin syihin kuin sotatoimiin

Gazan lapset elävät keskellä pommituksia, kärsivät ahtaissa oloissa leviävistä sairauksista ja menevät nukkumaan nälkäisinä. Toistaiseksi voi vasta arvailla, millaisia pitkäaikaisvaikutuksia kriisillä on lapsiin, sanoo Gazassa oleva Unicefin edustaja STT:lle.

–  En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa.

Gazan eteläosassa Rafahissa puhelimen päässä on Tess Ingram. YK:n lastenjärjestö Unicefilla viestintätehtävissä työskentelevä Ingram on ollut Gazassa vajaan viikon ja tavannut siellä erityisesti naisia ja lapsia.

Gazassa on meneillään vuoden kylmin kuukausi, ja viime päivinä on satanut paljon. Maa on mutaista ja kaduille on vuotanut jätevettä.

Ingram on vieraillut epävirallisissa leireissä, joissa kodeistaan paenneet ihmiset ovat kyhänneet suojia pressuista, vilteistä, köysistä ja puunpalasista. Kaikilla ei ole patjaa, jolla nukkua.

– Nämä olot eivät sovi elämiseen, eivätkä ne todellakaan sovi lapsille, Ingram sanoi STT:lle maanantaina.

Hän arvioi, että sota Gazassa on saamassa jälleen yhden surullisen käänteen.

– Uskon, että sota on käännekohdassa, ja alamme nähdä enemmän lapsia kuolevan humanitaariseen kriisiin kuin pommeihin ja luoteihin.

Gazassa ollessaan Ingram on kuullut pienistä lapsista, jotka ovat kuolleet esimerkiksi aliravitsemukseen, kylmyyteen tai lääkkeiden puutteeseen.

Muutoksia käytöksessä

Elämä Israelin saartamassa Gazassa oli rajoitettua ja vaikeaa jo ennen kuin Israel aloitti laajan hyökkäyksensä Hamasin tekemän hyökkäyksen jälkeen. Lapsilla oli kuitenkin elämässään rakenne: he kävivät koulua, leikkivät ulkona kavereiden kanssa ja harrastivat, Ingram kuvailee.

Nyt verinen konflikti on kestänyt jo yli kolme kuukautta. Israelin hyökkäyksessä on Hamasin hallinnoiman terveysministeriön mukaan kuollut jo yli 10  000 lasta. Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan kateissa on lisäksi tuhansia lapsia.

Unicefin mukaan lasten henkeä vaarantaa Gazassa kolmoisuhka: sotatoimet, sairaudet ja aliravitsemus. Lapsia sairastuu esimerkiksi ripuliin, hepatiitti A:han ja hengitysinfektioihin, kertoo Ingram.

– Olen puhunut monille lapsille, jotka kertovat menevänsä nukkumaan nälkäisinä. He kysyvät, onko minulla antaa heille yhtään ruokaa, Ingram sanoo.

Unicefin joulukuisen kyselyn mukaan ruoka on myös hyvin yksipuolista: noin 90 prosentilla Gazan alle kaksivuotiaista lapsista ravinto koostuu korkeintaan kahdesta ruokaryhmästä.

Koetuksella on myös lasten mielenterveys. Äidit ovat huolissaan muutoksista lastensa käytöksessä: joistain on tullut äkkipikaisempia, toisista takertuvia.

– Eräs äiti kertoi, että hänen kuusivuotiaansa oli ennen todella hyvä nukkuja. Nyt lapsi ei nukahda ilman, että pitää äitinsä kädestä kiinni, herää useita kertoja yössä painajaisiin ja kastelee sänkyään, Ingram kertoo.

Ingramin mukaan toistaiseksi voi vain arvailla, millaisia pitkäaikaisvaikutuksia lapsille jää. Hän huomauttaa, että tyypillisesti lapset saattavat konflikteissa kokea yhden tai kaksi traumaattista vaihetta, mutta pääsevät sitten turvaan. Gazan lapset sen sijaan eivät ole päässeet pois.

Avun jakelu turvattava

Esimerkiksi Pelastakaa Lasten miehitetyn palestiinalaisalueen johtaja Elizabeth White on kritisoinut Israelin viranomaisia siitä, että he estävät Gazan lapsia saamasta elintärkeää ruokaa ja palveluita.

Ingram painottaa, että Gazaan on päästettävä lisää avustusrekkoja ja avun jakelu on turvattava.

– Jos olosuhteet avun saapumiselle ja jakelulle eivät pian parane, olen hyvin huolissani, että lisää lapsia kuolee asioihin, jotka ovat täysin estettävissä, hän sanoo.

Hyvin tärkeää olisi Ingramin mukaan se, että kansainvälinen yhteisö pitäisi painetta tulitaukoon korkeana.

Lue myös:

    Uusimmat