Terveydenhuollon valvontaviranomaisilla on käynnissä tarkastusoperaatio Invalidiliiton vammaispalveluissa useiden kantelujen ja epäkohtailmoitusten vuoksi, kertoo Suomen Kuvalehti. Kanteluja on tehty Valviralle, aluehallintoviranomaisille, kunnille sekä eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Suomen Kuvalehden mukaan ennen tarkastusoperaation käynnistymistä omaiset raportoivat virheistä Invalidiliiton omistamissa vaikeavammaisten asumispalveluyksiköissä eri puolella Suomea. Epäkohtailmoituksia ovat tehneet omaisten lisäksi myös asukkaat ja yksiköiden henkilökunta.
Suomen Kuvalehden saamien kanteluiden mukaan kanteluja on tehty hyvin erityyppisistä laiminlyönneistä.
– Aikuista lastani on pidetty yötä päivää tukisukissa. Jalat olivat polvitaipeen takaa kovat ja ne olivat turvonneet kauttaaltaan kamalan näköisiksi. Iho alkoi mennä rikki ja jalat haisivat.
– Kävelykyvytön poikani unohtui kuumaan saunaan, kun avustaja lähti auttamaan toista asukasta. Avustajaa ei kuulunut takaisin, joten poikani raahautui ominvoimin turvaan pesuhuoneen puolelle, lukee Suomen Kuvalehden haltuunsa saamissa kanteluissa.
Kanteluissa korostuu myös, kuinka lääkkeitä on annettu väärin tai jätetty kokonaan antamatta, ja kuinka hoitajilla ei ole ollut aikaa auttaa sairauksien hoitotoimenpiteissä.
– Tyttäreni ihottumaa olisi pitänyt rasvata kahdesti päivässä. Rasvaus unohtui ja iho tulehtui.
– Nuori nainen nousee aamuyöstä nuokkumaan pyörätuoliin, jotta olisi aamulla valmiina pyytämään ja saamaan apua. On nukkunut yöstä toiseen tuntikausia pyörätuolissa pää roikkuen, jalat koukkuasennossa, lukee kanteluissa.
Toimitusjohtaja syyttää nuoria hoitajia sitoutumisen puutteesta
Myös hoitajien ammattitaidosta ja resursseista on tullut useita valituksia.
Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n eli Validia Asumisen toimitusjohtaja Päivi Harmaakorpi myöntää Suomen Kuvalehdelle, että asumispalveluista on tehty normaalia enemmän epäkohtailmoituksia.
Ilmoituksissa suurimmiksi ongelmiksi korostuvat lääkehoidon puutteet, pikainen avustus ja odotusaikojen pidentymiset. Harmaakorpi kuitenkin vakuuttaa, että toimipisteissä on joka työvuorossa ollut lääkeluvallinen hoitaja.
Harmaakorpi kertoo osan ongelmista johtuvan henkilöstön sitoutumisen heikentymisestä. Hänen mukaansa erityisesti nuoremmat lähihoitajat sitoutuvat työhön heikosti, minkä vuoksi työnantajan täytyy käyttää enemmän resursseja uusien työntekijöiden perehdyttämiseen.
– Tämä kuormittaa kaikkia eikä voi olla näkymättä asukkaiden arjessa, toteaa Harmaakorpi Suomen Kuvalehdelle.