Ovatko hoitajat rikollisia? Näin kysyy MTV Uutisiin yhteyttä ottanut hoitaja.
Hoitajan mukaan erityisesti vammaispalveluissa toimivat hoitajat joutuvat rikkomaan lakia jatkuvasti arkisessa työssään.
Hoitajan mukaan vammaispalvelulain yksiköissä käytännössä kaikki rajoittamistoimenpiteet on kielletty. Tilanne hämmentää asukkaita ja omaisia sekä kuormittaa hoitajia.
Kyseinen hoitaja kertoo selvittäneensä asioita Valvirasta ja saaneensa ensin vastaukseksi, että rajoittamistoimenpiteistä pitäisi sopia työyhteisössä. Kysyttäessä Valvirasta, mihin lakiin rajoittamistoimenpiteet vammaispalvelujen alaisissa hoitokodeissa tai yksiköissä perustuvat, sai hoitaja vastaukseksi:
"Vammaispalvelulaissa, eikä muussakaan sosiaalihuollon lainsäädännössä ole säädetty rajoitustoimenpiteiden käytöstä, lukuun ottamatta kehitysvammalakia, joka koskettaa erityishuollon palveluita. Periaatteena on, että jos rajoittamisesta/ rajoitustoimenpiteestä ei ole säädetty, ei niitä voisi myöskään toteuttaa. Lainsäädäntö on puutteellinen ja tilanne on sen vuoksi hankala."
Johtaa yli- ja alilyönteihin
– Lopulta Valvirassakin myönnettiin minulle, että rajoittaminen ei ole lain mukaan mahdollista, vaikka vastuu lain tulkinnasta haluttiin aluksi sysätä hoitajille. Valvirassa myös kyseenalaistetaan se, että onko muistisairas tai harhainen asukas oikean palvelun piirissä vammaispalveluyksikössä. Ensinnäkin hoitajat eivät voi vaikuttaa asiaan ja toisekseen on paljon monisairaita ihmisiä, joille ei ole olemassa "sopivaa" hoitokotia ja jossain heidänkin on asuttava.
Eli myös valvova viranomainen pitää tilannetta puutteellisena ja hankalana. Lopputulema on se, että hoiva-alalla kaivataan selkeämpiä sääntöjä hyvän hoidon mahdollistamiseksi ja hoitajien tarpeettoman itsemääräämisoikeuden rajoittamisen estämiseksi.
Hoitajan mukaan nykyinen tilanne aiheuttaa sekä "ylilyöntejä" että "alilyöntejä". Seuraavat arjen esimerkit ovat hänen entisestä työpaikastaan.
– Väkivaltatilanteita kyseisessä yksikössä oli päivittäin, kuten monessa muussakin yksikössä.
Ruoka ja juoma
Ylilyöntinä itsemääräämisoikeuden rajoittamisen suhteen hoitaja mainitsee esimerkiksi ruoan.
– Asukkaalle ei annettu hänen itse ostamiaan makeisia ja sitä perusteltiin asukkaan ylipainolla, joka oli lievempää kuin osalla hoitajista tai itselläni.
– Toinen esimerkki on se vastaavan sairaanhoitajan linjaus siitä, että asukkaalle saa antaa korkeintaan yhden lasin vettä yön aikana. Eikä tämä perustunut mitenkään terveydellisiin seikkoihin, vaan lähinnä resursseihin.
Ikkunasta ulos metsään
"Alilyöntinä" hoitaja mainitsee asukkaan lähtemisen ikkunasta.
– Asukas, joka oli ajoittain harhainen, poistui kerran yksiköstä ikkunan kautta, eikä sitä uskallettu estää fyysisesti. Keskustelu ei tehonnut, minkä johdosta asukas oli yli vuorokauden metsässä vähissä vaatteissa. Ambulanssi löysi hänet toisen tehtävän yhteydessä sattumalta tien varresta vaatteet märkinä.
– Tässä toimittiin lain mukaan, mutta samalla toimittiin eettisesti väärin. Ja koska asukas ei kesäaikaan ollut "välittömässä hengenvaarassa", ei hätävarjelun tai pakkotilankaan perusteet poistumisen estämiseksi täyttyneet, sanoo hoitaja.
Kyseisen kerran jälkeen poistumiset estettiin hoitajan mukaan myös fyysisesti.
Ulosteinen vaippa
Hoitaja kertoo, että useimmiten arjen työssä väkivaltatilanteet liittyivät aiemmin ja liittyvät nykyäänkin muistisairaan tai psyykkisesti sairaan hoitotoimenpiteisiin. Tällaisia ovat tilanteet, joissa asukas ei halua ottaa vastaan apua.
– Tällaisia hoitotilanteita ovat esimerkiksi ulosteisen vaipan vaihto tai kaatuneen asukkaan lattialta ylös auttaminen. Kuitenkin käytännössä silloin on pakko auttaa. Näissä tilanteissa väkivallan kohteeksi joutuminen on jatkuvaa, koska ollaan fyysisessä kosketuksessa.
Lähetä vinkki! Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi. |
Parempaa lainsäädäntöä
Hoitaja toivoo, että vammaispalveluja koskevaan lakiin kirjataan mahdollisuus rajoittaa itsemääräämisoikeutta hoitotyön tietyissä tilanteissa silloin, kun hoitotoimenpiteiden kohteena oleva henkilö "ei voi antaa oikeudellisesti sitovia tahdon ilmaisuja", eli joka ei ole lain silmissä oikeustoimikelpoinen.
– Näin hyvän ja eettisen hoidon toteutuminen olisi mahdollista nykyistä turvallisemmin myös muistisairaiden ja harhaisten asukkaiden kohdalla, ilman, että hoitajankaan oikeusturva vaarantuisi.
– Toisaalta tarpeettoman itsemääräämisoikeuden rajoittamisen estämiseksi laissa pitäisi olla erikseen kirjattuna rajoittamistoimenpiteitä, joita ei saa käyttää, esimerkkinä mainittakoon "pakolla laihduttaminen".
12:38
Professori: Hoitotakuun ylittäminen peittää yleensä alleen vielä kurjemman todellisuuden