SM-liigan jättiläisetkin horjuvat jo – HIFK:ssa myönnetään isot tappiot jokaisesta kotiottelusta: "Tämä on yhteinen selviytymispeli"

Jääkiekon SM-liigan alkukauden yleisökato on alkanut vaikuttaa kovalla kädellä myös kassatilanteeltaan vahvimpiin seuroihin. Esimerkiksi HIFK:ssa, Kärpissä ja Tapparassa menetetyt ottelutuotot eivät nykyisellään enää riitä kattamaan menoja.

Toistaiseksi yt-neuvotteluihin on syksyn aikana joutuneet JYP, SaiPa ja Pelicans. Keväällä alkanut koronakriisi toi joihinkin seuroihin välittömiä vaikutuksia, mutta parhaimman kassatilanteen seurat, kuten Kärpät, HIFK ja Tappara pystyivät kassaan kertyneiden puskuriensa ansiosta paikkaamaan katoa huomattavasti pienempiä seuroja paremmin.

LUE MYÖS: Viiden SM-liigaseuran kirstut kriittisen tyhjiä – koronavirus luo ison uhkan seurojen toiminnalle: "Erittäin huolestuttavaa"

Nyt tilanne alkaa kuitenkin näyttää huolestuttavalta myös näiden kohdalla. HIFK:n alkukauden kuudessa kotiottelussa on käynyt viime kauden lähes 7 000 katsojan yleisökeskiarvoon nähden vain runsaat puolet, 3 881 katsojaa.

HIFK:n toimitusjohtaja Jukka Valtanen toteaa, että tapahtumakustannukset alkavat nykyään olla jo tuottoja isommat. Liikevaihto on pienentynyt viime vuodesta merkittävästi.

– Tiedämme, että kuuden ensimmäisen kotipelin jälkeen ottelutuotot ovat sillä rajalla, että kattavatko ne edes ottelutapahtuman kustannukset. Puhumattakaan katkenneista mailoista, ihmisten palkoista, saati sitten vieraspelimatkojen kustannuksista, Valtanen toteaa.

HIFK on SM-liigan yleisökeskiarvoissa mitattuna suurin, joten sen kohdalla putoaminenkin on tapahtunut korkeammalta. MTV Urheilun tietojen mukaan kyse on jopa sadantuhannen euron tappiosta kotiottelua kohden. Valtanen vahvistaa tiedon osittain.

 – Ehkä yksittäisestä ottelusta kyllä, mutta jos katsomme keskiarvoa, jota tietysti pitää katsoa, niin puhutaan kyllä merkittävistä summista, muttei keskiarvona kuusinumeroisesta, Valtanen kommentoi.

Kassapuskuri pian muisto vain

Tilanne koskee kaikkia SM-liigaseuroja, niin yt-neuvotteluita jo käyneitä kuin niitä, joiden kohdalla tilanne näytti vielä viime kauden jäljiltä paremmalta. Oulun Kärpillä kassassa oli edellisen tilikauden jälkeen 3,9 miljoonaa euroa, HIFK:lla 2,8 miljoonaa ja Tapparalla 1,9 miljoonaa.

Näitä rahoja syödään nyt kovaa vauhtia.

– Se on selvää, että jos tämä näin jatkuu, niin sellaisia puskureita ole, että oltaisiin vahvoina lähtemässä seuraavaan kauteen. Tämä on nyt meidän yhteinen survival game (selviytymispeli), Valtanen tiivistää.

Pienemmillä seuroilla ei tällaisia varoja ole ollut alun alkaenkaan. Monilla on yleensä kassa tyhjänä heti pelien päättymisestä seuraavan syksyn kotipelien alkamiseen asti.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.

Tulosruutu raportoi SM-liigaseurojen tuoreimmista talousluvuista syyskuussa.

Oulun Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen on seurannut surullisena alkusyksyn ottelutapahtumia, joihin on aiempina vuosina riittänyt väkeä ja tunnelmaa viikonpäivästä riippumatta.

– Ei sitä voi sanoa, että ne (ottelutuotot) olisivat tippuneet. Kyllä ne tulot ovat romahtaneet, Virkkunen tokaisee.

– Kyllä se oheismyynti on aika hirveän näköistä tällä hetkellä. Se on niin pientä, ettei sitä uskokaan, hän myöntää.

Tappara leikannut palkkojaan myös tänä syksynä

Sekä HIFK, Tappara että Kärpät välttivät viime keväänä yt-neuvottelut, mutta seurat joutuivat silti sopimaan palkkojenleikkauksista yhdessä työntekijöidensä kanssa. HIFK:n kohdalla oli kyse kesän palkoista, Kärpillä myös muun henkilökunnan lomautuksista, kun taas Tappara on tehnyt vapaaehtoisia palkanalennuksia myös tämän syksyn aikana, mutta tarkempiin lukuihin ei toimitusjohtaja Mika Aro halua mennä.

– Meillä on kyllä henkilökunta ymmärtänyt todella hyvin tämän tilanteen vaativuuden. Kaikessa on säästetty, missä voidaan, mutta nyt ollaan jo limitillä, että siellä ei ole enää tehtävissä lisää, toteaa Aro.

Aro arvioi, että Tapparan kassa koki kevään pudotuspelien peruuntumisella noin 600 000 euron loven. Seurat selvisivät tilikaudesta suhteellisen kuivin jaloin, mutta uuden kauden vaikeudet ovat täysin eri luokkaa.

– Jos tämä tilanne jatkuu koko kauden, tulevat menetetyt tulot olemaan varmastikin seitsennumeroinen summa viime vuoteen nähden, Aro laskeskelee.

HIFK:ssa ei ole vielä tehty toimenpiteitä tämän syksyn osalta. Valtanen on haluton kuvaamaan tilannetta mahdollisten yt-neuvotteluiden tai muiden säästötoimien osalta.

– En halua sitä kommentoida. Meillä on tarpeita keventää kulukuormaa, koska olemme niin paljon jäljessä, Valtanen vastaa.

Oulussa on pelattu koronakaranteenin takia vasta neljä kotiottelua. Virkkusen mukaan seurajohto ei ole halunnut ryhtyä vielä näin pienen otannan perusteella säästötoimiin, mutta sekin hetki on jo lähellä.

– Jos näihin (marraskuun) HIFK- ja Tappara-peleihin ei ala varauksia tulla tai aletaan perua jo varattuja aitioita, kuten tässä on nyt jo jonkun verran ollut, niin kyllähän se kielii siitä tilanteesta, Virkkunen ennakoi.

Yritysmyynnissä kymppitonneja takkiin joka ottelussa

Tulonmenetyksissä kyse on kaikkien SM-liigaseurojen kohdalla paljon muustakin kuin pelkistä menetetyistä lipputuloista. Kun väkeä on hallilla vähemmän, myös ravintolatoiminta kärsii vähintään samassa suhteessa – ehkä jopa enemmänkin, kun ihmiset liikkuvat halleilla säästeliäämmin. Ravintotuloista taas hyvin suuri osa tulee aitioihin myytävästä ruoasta ja juomasta.

Tässäkin jotkut seurat ottavat toisia enemmän takkiin. Liiga-seuroista tiettävästi vain HIFK, Tappara ja Ilves ovat ulkoistaneet ravintolatoimintansa. Tapparan kohdalla seuralla on toimitusjohtaja Aron mukaan silti välillistä ansaintaa, joka jää saamatta heikon myynnin takia.

Kärpillä taas on lounasravintola ja ottelutapahtumien ravintolamyynti omissa näpeissään, ja toimintaa on jouduttu jo supistamaankin. Osa työvoimasta on kiinteää, osa vuokratyöntekijöitä. Toiminta on Virkkusen mukaan tällä hetkellä selvästi tappiollista.

Tapparalla toiveita Ilves-pelin suhteen

Tapparalla on toiveita saada perjantain paikallisotteluun Ilvestä vastaan täysi Hakametsä, nykyrajoituksilla 4 500 katsojaa. Seura on mahdollisesti aloittamassa myös uudenlaista tukikampanjaa kannattajilleen lähipäivien aikana.

Eniten tilanne on vaikuttanut yrityksille tapahtuvaan myyntiin. Tapparan kohdalla voidaan puhua kymmenientuhansien eurojen menetyksestä jokaista ottelua kohti.

– Se tuntuu ennen kaikkea VIP-myynnissä. Yrityksillä on osittain kieltoja tulla otteluihin henkilökuntansa kanssa. Meillä on toki ollut kohtuu hyvin väkeä vipissä, joten paikalliset yritykset ovat edelleen olleet liikkeellä, Aro kiteyttää.

Helsingissä ja Oulussa VIP-palveluiden, aitiomyynnin ja muiden yritystapahtumien myynti on jäänyt vähiin.

– Niiden tulojen vähentyminen vaikuttaa varmaan saman verran, HIFK:n Valtanen viittaa lipunmyynnin ja yritysmyynnin ongelmiin.

– Meilläkin on ollut pelejä, joissa on ollut myytynä yksittäinen aitio, kun normaalisti ne myydään aika lailla täyteen kaikki, Kärpät-pomo Virkkunen lisää.

– Kyllä nämä pudotukset ovat isompia kuin mitä kuvittelimme elokuussa. En olisi kuvitellut, että varsinkin irtolippujen ostajamäärät menevät näin pieniksi, Virkkunen sanoo.

Ovella on pikkujoulukausi, joka uhkaa jäädä todella hiljaiseksi.

Yleisöä HIFK:n kotiottelussa JYPiä vastaan 28. lokakuuta.

Pienin pudotus Kuopiossa, suurin Hämeenlinnassa

Ennen maaottelutaukoa suurin osa joukkueista ehti pelata kuusi kotiottelua, pois lukien Vaasan Sport, jonka ensimmäinen kotipeli pelataan alueellisten rajoitusten takia vasta tämän viikon perjantaina.

Suhteessa viime kauden katsojakeskiarvoihin parhaassa asemassa ovat olleet KalPa, Lukko, TPS ja Tappara, joiden alkukauden yleisömäärät ovat noin 60 prosentin tuntumassa koko viime kauden lukemista.

Sportin lisäksi heikoimmassa tilanteessa ovat olleet HPK, Pelicans ja Ässät, jotka ovat jääneet viime kauden yleisökeskiarvoista alle 40 prosenttiin – Hämeenlinnassa peräti 30 prosenttiin.

Yleisömäärinä esimerkiksi HIFK:n kotiotteluissa on tähän asti käynyt 3 105 katsojaa vähemmän kuin viime kaudella. Siitä huolimatta seura on edelleen Liigan kärjessä 3 881 katsojan keskiarvolla.

Sarjan pienin yleisökeskiarvo on – jälleen pois lukien Sport, joka ei ole vielä pelannut kotiotteluita – Mikkelin Jukureilla. Kalevankankaalla on käynyt alkukauden seitsemässä kotiottelussa keskimäärin 1 184 katsojaa, mikä on 44 prosenttia viime kauden 2 694 katsojasta.

Yleisökeskiarvojen muutos viime kaudesta:

Sarakkeissa pelattujen kotiotteluiden määrä, yleisökeskiarvo tällä kaudella, yleisökeskiarvo viime kaudella, muutos viime kaudesta katsojina/ottelu, tämän katsojamäärät viime kauden lukemista prosentuaalisesti.