Surkeat katsojaluvut riivaavat jääkiekon SM-liiga-seuroja. Kausi käynnistyi lokakuun alussa, ja katsomoon otettavan yleisön määrää on rajoitettu tiukasti koronavirustilanteen vuoksi. Ensimmäisten otteluiden katsojaluvut ovat kuitenkin jääneet kauas jopa poikkeusajan suurimmista sallituista lukemista. Seurapomojen mukaan tilanne ei voi jatkua pitkään tällaisena.
Eniten katsojia halliinsa on houkutellut Helsingin IFK, jonka neljässä kotiottelussa on SM-liigan tietojen mukaan ollut keskimäärin 3 873 katsojaa. Yleisötilaston piikkipaikasta huolimatta IFK:n tilanne ei ole kadehdittava, sillä pudotusta viime kauden yleisökeskiarvosta on yli 3 000 katsojaa.
Yli 3 000 katsojan ovat alkukauden peleissä yltäneet myös Kärpät, Tappara ja TPS. Tilaston toisesta päästä löytyvät Jukurit, HPK ja Pelicans, joiden otteluissa on käynyt 1 000–1 300 katsojaa.
LUE MYÖS: Kärpät, HPK, Ilves ja Lukko ottavat pahiten kynsilleen – selvitys: näin paljon Liiga-joukkueet pystyvät ottamaan yleisöä kauden alkaessa
Toistaiseksi ainoastaan noin 2 000 katsojan yleisökeskiarvolla kauden avannut Jyväskylän JYP on ilmoittanut aloittavansa koko henkilöstöään koskettavat yt-neuvottelut. MTV Urheilun haastattelemien seurapomojen mukaan sopeutustoimia tarvitaan pian muuallakin, elleivät katsomot ala täyttyä.
Kisapuiston jäähallissa Lappeenrannassa oli väljää SaiPan ja Ässien kohtaamisessa.
"Haastava yhtälö"
Kouvolan KooKoon kahdessa kotiottelussa on käynyt yhteensä 3 297 katsojaa, eli 1 648 katsojaa ottelua kohden. Toimitusjohtaja Sakari Välimaa myöntää, että tilanne ei voi jatkua tällaisena pitkään.
– Tällä kulurakenteella, jos ajatellaan, että joka pelissä esimerkiksi Kouvolassa on 1500 tai 1700 ihmistä, kyllä sitten joudutaan säästöjä hakemaan. Se on ihan selvä. Sen jokainen ymmärtää.
Lappeenrannan SaiPa kuuluu yleisömäärissä sarjan alempaan keskikastiin. Joukkueen toistaiseksi ainoaa kotiottelua seurasi Kisapuistossa 1 770 katsojaa. Toimitusjohtaja Jussi Markkanen sanoo, että luku on nykyisellä kulurakenteella auttamatta liian pieni.
– Joko ihmisten pitää uskaltaa tulla halliin ja tulopuoli kasvaa tai sitten pitää pohtia kulurakennetta uudestaan.
Vielä Lappeenrannassa ei hamuta paniikkinappulaa. Yksi ottelu on vielä turhan lyhyt otanta.
– Meillä hallitus on linjannut, että katsotaan, miten kausi lähtee liikkeelle. Saadaan muutama ottelu lisää ja nähdään, missä mennään. Sitten pitää pohtia, mitkä ovat ne keinot, joilla Liiga-SaiPa selviää poikkeusoloista. Sitten harkitaan kaikkia keinoja, millä pystytään toimimaan.
Vaasassa tilanne on tällä hetkellä kaikista synkin. Kaupungin vaikean koronavirustilanteen vuoksi Sportin kaikki lokakuun kotipelit on siirretty tulevaisuuteen, joten yleisön liikkeitä Vaasassa on toistaiseksi mahdotonta arvioida.
Silti toimitusjohtaja Tomas Kurtén liittyy muiden seurapomojen rintamaan. Yleisömäärät pitää saada kasvuun. Kurtén arvelee yleisön varovaisuuden johtuvat siitä, että koronaviruksen toinen aalto alkoi voimistua Suomessa juuri SM-liigan alkamisen aikoihin.
– Totta kai, kun ensin rajoitettaan noin 50 prosenttiin, mikä on ihan ymmärrettävää sinänsä, ja sitten jengi ei uskalla tulla senkään vertaa hallille, kyllä siitä tulee haastava yhtälö.
Kurtén muistuttaa, että kausi on vasta nuori ja paljon voi vielä tapahtua. Silti Sport-pomo maalaa Välimaan ja Markkasen tapaan synkkää kuvaa tulevasta.
– Se on selvää, että jos 25 prosenttia hallin kapasiteetista on käytössä, se on pitkässä juoksussa liian vähän.
Vahvat maskisuositukset ja paikoin maskipakot eivät ole ainakaan vielä saaneet enempää ihmisiä uskaltautumaan SM-liiga-otteluihin.
Lomautuksia edessä kesken kauden?
Suurin osa SM-liiga-seuroista kävi yt-neuvotteluita henkilöstönsä kanssa keväällä, kun koronapandemia katkaisi edellisen kauden maaliskuussa. Osassa palkkoja laskettiin vapaaehtoisesti.
Pelaajien lomautuksiin päätyi ainoastaan Pelicans. Vt. toimitusjohtaja Lauri Pöyhönen myöntää, että tilanne on vaikea myös nyt syksyllä.
– Kulurakenteet ovat muodostuneet sen vanhan maailman mukaan, kävijämäärät olivat ihan erilaisia ja sisään tulevat eurot ihan erilaisia. Nyt on siitä vanhasta maailmasta olevat vanhat sopimukset, jotka ovat niillä tasoilla, jolloin meilläkin on liikevaihto ollut ihan erilainen. Tämähän on varmasti sama ilmiö joka kaupungissa.
Koronavirusepidemiasta johtuen keväällä otettiin käyttöön väliaikainen muutos, joka mahdollistaa myös määräaikaisessa työsuhteessa olevien henkilöiden lomauttamisen, mikä mahdollisti myös pelaajien lomauttamisen.
Jääkiekon pelaajayhdistys selvitti Pelicansin lomautusten lainmukaisuuden. Syyskuussa yhdistys tiedotti, että Pelicans, pelaajat ja Pelaajayhdistys pääsivät sopuun lomautuskiistassa. Sopimuksen sisällöstä ei kerrottu julkisuuteen.
Varmaa kuitenkin on, että jos seurojen tulot laahaavat heikkojen yleisömäärien vuoksi vielä pitkään, jotain toimia tullaan näkemään. Pöyhösen mukaan keinoja riittää.
– Siitä se on enemmän kiinni, että kuinka isoihin rakenteisiin pääsee kiinni ja mihin pystyy vaikuttamaan. Se on ihan selvä, että henkilöstökulut ovat ylivoimaisesti isoimmat kulut johtuen liiketoiminnan luonteesta.