Jääkiekon SM-liigaseurojen yhteenlasketut tappiot päättyneeltä tilikaudelta nousevat useisiin miljooniin euroihin. MTV Urheilu selvitti, miksi kiekkobisnes voi tällä hetkellä Suomessa erityisen huonosti.
Tähän asti tilikauden tuloksensa julkistaneista seuroista vain Kärpät, KalPa ja Lukko ovat ilmoittaneet tehneensä voitollisen tuloksen. Kaikkien seurojen yhteenlasketut tappiot ovat painumassa hyytävästi pakkasen puolelle.
Rumimmat lukemat on tähän mennessä kuitannut TPS, jonka tappio oli peräti kaksi miljoonaa euroa. Myös SaiPan, Ilveksen ja HIFK:n tappiot olivat miljoonan euron molemmin puolin. Surullisin tilanne on lappeenrantalaisella SaiPalla, joka teki 4,8 miljoonan euron liikevaihdolla 1,2 miljoonaa tappiota.
Noin puoli miljoonaa euroa tappiota tehneiden kerhoon kuuluvat Sport, Tappara, HPK ja Ässät. Viime kauden seuroista vain Jukurit, KooKoo ja JYP eivät ole toistaiseksi vahvistaneet tilikauden tulostaan, mutta kaikki ovat ennakoineet tekevänsä tappiollisen tuloksen.
Vain harva SM-liigan seura teki voittoa päättyneellä tilikaudella.
Päättyneen tilikauden tulosten ja seurojen välisen liikevaihdon vertailuun liittyy useita huomioitavia yksityiskohtia.
Esimerkiksi Ilveksen kiekkotoimintojen emoyhtiö Ilves-Hockey Oy teki 16 000 euroa voittoa, mutta jalkapallon edustusjoukkueen ja uuden Tammelan stadionin yhdistäminen saman konsernin alle painoi huhtikuussa päättyneen tilikauden tuloksen miljoona euroa tappiolle.
Lukko puolestaan teki jääkiekkotoiminnallaan peräti 1,96 miljoonaa euroa tappiota, mutta konserniavustus siivous- ja kiinteistöhuoltofirma RTK-Palvelu Oy:n kautta pelasti jälleen tilikauden tuloksen 12 000 euroa plussan puolelle.
Kärppien liigatoiminta on vain noin reilun kolmanneksen koko Oulun Kärpät -konsernin 33,8 miljoonan euron liikevaihdosta. Konserni teki tapahtuma- ja ravintolabisneksellä voittoa miljoona euroa, josta liigatoiminnan osuus oli 150 000 euroa.
Useimmilla seuroilla on jääkiekon lisäksi muutakin liiketoimintaa. Suurseurat alkavat liikevaihtonsa puolesta erottautua yhä selvemmin keskikastista samalla, kun liikevaihdoltaan pienimmät vain kutistuvat.
– Kyllähän tässä on aika vahva polarisoituminen ollut käynnissä pitkän aikaa. Tietyllä tavalla näkyy myös se tehty työ, missä kohtaa on onnistuttu ja missä kohtaa ei, toteaa Lahden Pelicansin toimitusjohtaja Lauri Pöyhönen.
Suurimpien SM-liigaseurojen liikevaihdot alkavat selvästi erottua muista. Taulukossa koko konsernien liikevaihdot.
*) Lukon tilikausi on muista poiketen kalenterivuoden mittainen. Viimeisin tilinpäätös on vuodelta 2023.
Kilpailu tiukkaa, kulut nousseet rajusti
Tappiota tehneet seurat listaavat heikon taloudellisen tuloksen syyksi varsin yhdenmukaisia johtopäätöksiä.
Inflaatio sekä energiahintojen ja korkokulujen kallistuminen ovat kasvattaneet kustannuksia kautta linjan. Näiden vaikutusta ei ole sellaisenaan siirretty pääsylippujen tai yritysmyynnin hintoihin. Useat seurat kertovat tehneensä jopa myyntiennätyksiä, mutta kehitys ei ole riittänyt kattamaan yleisestä hintatason noususta kertyneitä kustannuksia.
– Markkina on kova ja suhdanteet aika tiukat. Tietyllä lailla talouden reunaehdotkaan eivät tue tätä meidän tekemistämme millään tasolla. Ei kellään, jos näin ajatellaan, Pelicansin toimitusjohtaja Pöyhönen pohtii.
Heikoin tilanne on ollut seuroilla, joiden pääsylipputulot ja aitiomyynti ovat pudonneet aiemmasta. Silloin myös tapahtumien oheistuotot ovat jääneet vähäisiksi kulujen jyllätessä edelleen taustalla.
Kärpät ja HIFK tekivät kovia hankintoja viime kauden joukkueisiinsa.
SM-liigaseurat selvisivät koronapandemian aiheuttamista takaiskuista yritystukien ansiosta hyvin, ja kun Venäjän Ukrainassa aloittamien sotatoimien myötä KHL:stä markkinoille vapautui iso joukko kovan luokan suomalaisvahvistuksia, seurat ajautuivat varsin tiukkaan urheilulliseen kilpajuoksuun keskenään.
LUE MYÖS: Tässä ne ovat: SM-liigan pelaajabudjeteissa merkittäviä muutoksia – HIFK kiilaa kärkeen
Tilanteen myötä sarjassa on nähty viimeisen kahden kauden aikana poikkeuksellisen kovatasoisia pelaajanippuja, mutta samalla myös palkkakulut ovat nousseet ja pelaajabudjetit ylittyneet. Silloin myös taloudellisten tappioiden riski on kasvanut.
– Kilpaurheilusta on kyse ja kaikki haluavat menestyä, niin kyllähän satsauksetkin ovat sen mukaisia. Jos ajattelee kustannusrakennetta, niin pelaajapalkat ovat iso osa kunkin liigaseuran kuluista, sanoo JYPin toimitusjohtaja Risto Korpela.
Vaikeaa bisnestä riskillä tai ilman
Oulun Kärpät on yksi kovia satsauksia kokoonpanoonsa tehneistä seuroista. Voitollinen tulos kertoo, että konsernissa on ollut myös varaa hankintoihin. Kaikilla ei ole ollut.
– Koronan jälkeen panostukset olivat seuroilla tosi kovat. Onko sitten tulopuoli ollut ihan hanskassa, ja varmasti yleinen kustannustason nousu on yllättänyt. Kaikki matkustamiset, hotellit ynnä muut ovat kallistuneet ihan hirveästi, oululaisten toimitusjohtaja Tommi Virkkunen kommentoi.
– Minusta toimintaympäristö ei niin paljon ole muuttunut, mutta jokaisen pitää miettiä, että onko itse sitten panostanut liikaa. Pelaajabudjetithan siellä monella ovat varmasti aika tapissa, Virkkunen lisää.
Yhtenä harvoista seuroista voittoa tehneen KalPan toimitusjohtaja Toni Saksman myöntää, ettei vuosi ollut helppo kuopiolaisillekaan, vaikka välieräpaikka varsin edullisella joukkueella toikin mukavasti euroja kassaan.
– Tarkkana saa olla, mutta ei tämä nyt varmaan edelleenkään sellaista bisnestä ole, ettei tätä voisi voitollisena tehdä. Kun aika ei ole helpointa, korostuu myös se kulujenhallinta, Saksman sanoo.
KalPa järkytti SM-liigan suuriin lukeutuvaa Ilvestä kevään puolivälieräsarjan voitolla.
Urheilubisneksessä otetaan toisinaan tietoisia riskejä, jotka kariutuessaan kääntävät tuloksen tappiolle. Saksman muistuttaa pitkäjänteisen työn merkityksestä.
– Jos kaikki menee pieleen, menee varmaan helposti meidänkin asettamallamme riskitasolla tappiolle, mutta sitten jos taas ok-tasolla teet plussaa, kestät joskus sen tappiovuodenkin.
Vaikeat ajat näkyvät myös monen vakavaraisen suurseuran tuloksessa. Pari vuotta uuden areenansa huumasta nauttineet Tappara ja Ilves kasvavat monella mittarilla, mutta niidenkin tuloksenteko on sakannut. Edellisinä vuosina tamperelaisseurojen kassaan virtasi muun muassa kaksien MM-kisojen aitiotuottoja, jotka nostivat
Tamperelaisseurojen kassaan on edellisinä vuosina virrannut hyvin erilaisia kertaluontoisia eriä, kuten kaksien MM-kotikisojen aitiotuottoja. Nyt nuo tulot ovat poissa tilinpäätöksistä. Samalla uuden areenan alkuviehätyksestä on tultu arkipäivään.
Liigakarsinnoista uusi taloudellinen uhka
Konsulttiyhtiö EY on jo vuosien ajan seurannut raporteissaan SM-liigaseurojen talouslukuja. Vuosi sitten EY kertoi liigaseurojen kasvattaneen yhteenlaskettua liikevaihtoaan merkittävästi koronapandemiaa edeltäneistä vuosista.
Siinä missä yhdeksän seuraa teki vuosi sitten voitollisen tuloksen, vastaava määrä on tänä vuonna vain kolme. Yhteenlasketussa liiketappiossa mitattuna viimeisin tilikausi oli SM-liigaseuroille suorastaan murheellinen.
EY Suomen taloushallinnon neuvontapalveluiden johtaja Janne Aalto näkee syyksi sen, että inflaation ja energianhintojen nousun myötä kustannukset ovat kasvaneet enemmän kuin myynti. Ongelmat ovat pitkälti samoja kuin muussa tapahtumabisneksessä.
– Ravintolaliiketoiminnassa näkyy, että eivät ihmiset pysty kuluttamaan viihdepalveluita niin paljon, Aalto kommentoi.
Tähän asti konsulttiyhtiön haltuunsa saamissa tilinpäätöksissä näkyy pientä kasvua henkilöstökuluissa, mutta Aallon mukaan liigaseurat ovat pyrkineet tekemään pelaajahankintoja kohtalaisen maltillisesti.
LUE MYÖS: SM-liigassa hirmutappioita – pomolta synkkää puhetta tulevasta
SM-liigaseurat joutuvat alkavalla kaudella aivan uuden taloudellisen haasteen eteen, kun liigakarsinnat palaavat ohjelmistoon. Runkosarjan kaksi viimeistä pelaavat ensin vastakkain ja otteluparin häviäjä joutuu puolustamaan liigapaikkaansa Mestiksen voittajaa vastaan.
Tämän takia jo traditioksi muodostuneisiin pelaajiston tyhjennysmyynteihin ei ole millään seuralla varaa tulevana talvena. Se vie monilta seuroilta pois tehokkaaksi osoittautuneen keinon paikata kauden aikana kertyneitä taloudellisia tappioitaan.
Kysymys kuuluukin, muodostaako putoamispeikko uhan liigaseurojen taloudelle, vaikka nämä onnistuisivatkin säilyttämään paikkansa karsinnoissa?
– Tämä on erittäin mielenkiintoinen ja tärkeä kysymys. Vielähän ei ole nähty, että miten siinä käy, mutta aikaisemmin seurat pystyivät osittain paikkaamaan talouttaan tyhjennysmyynneillä ja nyt tavallaan pitää vetää kaikki pelissä loppuun asti, jotta säilytään sarjassa, Janne Aalto arvioi.
– On mahdollista, että se tekee varsinkin pienillä seuroilla taloudesta vieläkin haastavamman, koska ne eivät voi rakentaa (tyhjennysmyynnillä) puskuria tulevaan kauteen, Aalto jatkaa.