Suomen kielen murteet ja niiden puhujiin liittyvät stereotypiat voivat hyvin, paljastaa 10 000 suomalaisen tekemä murretesti.
Videolla kerrotaan, mitä koirasi haluaisi opettaa sinulle – jos vain osaisi puhua ihmistä.
Suomen kielen apulaisprofessori Johanna Vaattovaara Tampereen yliopistosta kertoo, että suomalaiset tunnistavat murteita pääpiirteittäin hyvin, mutta liittävät niihin myös monenlaisia stereotypioita:
Karjalaisia pidetään leppoisina ja ystävällisinä, savolaisia kieroina maalaistolloina, eteläpohjalaisia juroina sekä omanarvontuntoisina ja turkulaisia tylyinä. Puhujaan liitetyt luonteenpiirteet kietoutuvat usein yhteen puhujan murteen kanssa.
Vaattovaaran mukaan mielikuvat ovat perua 1800-luvulta, vaikka niitä uudistetaan jatkuvasti tavoilla, joilla eri alueista puhutaan. Murteet nauttivat myös erilaista arvostusta.
Stadin slangi tunnetuin ja vihatuin
Suomalaiset tunnistavat hyvin ”etelän”, ”pohjoisen”, ”itäsuomalaisen” ja ”länsisuomalaisen” murteen, mutta tarkemmat paikannukset tuottavat monelle vaikeuksia, kertoo verkkomatkatoimisto Expedian toteuttama murretesti, jonka teki noin 10 000 suomalaista.
Suomen kielen murteet tunnistettavimmasta vieraimpaan
Stadin slangi (Helsinki) 78 % tunnisti
Tampereen murre 73 %
Turun murre 71 %
Savon murre (Sotkamo) 68 %
Rauman murre 63 %
Savon murre (Enonkoski) 59 %
Peräpohjolan murre (Enontekiö) 55 %
Pohjoispohjalainen murre (Oulu) 53 %
Eteläpohjalainen murre (Kauhava) 51 %
Hämeen murre (Hollola) 43 %
Lähde: Expedia Finland
Murretestin tulosten perusteella eräät murteet ovat tunnistettavampia kuin toiset: Stadin slangin tunnisti melkein neljä viidestä, ja Tampereen ja Turun murteet melkein kolme neljästä. Kaikissa kolmessa on piirteitä, jotka ovat stereotyyppisiä ja laajalti tunnettuja.
Parhaiten suomalaiset tunnistavat Stadin slangin eli pääkaupunkiseudun puhekielen. Vaattovaaran mukaan se on paitsi tunnettu puhetapa myös laajalti vihattu.
Helsinkiin liittyvät negatiiviset stereotypiat juontavat juurensa aina 1800-luvulle, jolloin kaupunki suomenkielistyi ja teollistui. Tällöin kuilu ”syntisen” kaupungin ja talonpoikaisen maaseutukulttuurin välillä syveni.
Helsinkiläisten ”huonoa puhetapaa” paheksuttiin yleisesti kansallisuusaatteen nousun aikaan. Samalla, kun suomen kirjakieltä pyrittiin siivoamaan ruotsalaisperäisyyksistä, niitä esiintyi ruotsinkielisen sivistyneistön puhumassa suomessa. Paheksuttu piirre oli esimerkiksi liian terävä s-äänne.
Suomen kieli murteineen voi hyvin
Kulttuurillisesti arvokkaiden murteiden ”yleiskielistymisestä” puhutaan, vaikka murteisiin ja kieleen yleensä kuuluu eläminen ja muuttuminen moneen suuntaan.
Samalla kun tietyt piirteet tasoittuvat, tietyt piirteet vahvistuvat ja leviävät. Näin on käynyt esimerkiksi ”mie”-sanalle.
– On tuskin sattumaa, että piirteen yleinen leviäminen todettiin tutkimuksessa juuri niinä vuosina, kun sitä julkisuudessa valtoimenaan käyttäneet rovaniemeläinen laulaja Antti Tuisku ja lappeenrantalainen laulaja Hanna Pakarinen nousivat suosioon, Vaattovaara sanoo Expedian tiedotteessa.
Vaattovaara muistuttaa, että suomen kieli murteineen voi paksusti. Nykyään murteita käytetään sekoitellen ja leikitellen enemmän kuin koskaan.
Lähde: Expedia Finland
Testaa MTV Lifestylen murretestillä, kuinka monta murresanaa tunnet!
TESTIN UPOTUS TÄHÄN.
***
7:00
