Sorrutko sinäkin tähän? Kännykän hapuilu kesken elokuvaillan voi viestiä addiktiosta tai ylivireydestä

Televisiosarjassa tulee tylsä tai kuumottava hetki: päähenkilö katselee mietteliäänä rantakalliolta avautuvaa maisemaa tolkuttoman pitkään, tai yksi jännityselokuvan hahmoista tonkii toisen kotia salaa pimeässä. Olo on joko tylsistynyt tai muuten vähän nihkeä – pitäisikö hakea luurista helpotusta?

Käden hakeutuminen kännykälle kesken television katselun ei ole harvinaista. Markkinointiin ja mediaan keskittyvä sivusto Drum uutisoi jo vuonna 2017 Googlen kuluttajaraportista, jonka mukaan kolme neljästä britistä käyttää älylaitetta televisiota katsellessaan. Alle 25-vuotiaiden keskuudessa osuus oli yli 90 prosenttia.

Englanniksi puhutaan double screeningistä eli kahden näytön samanaikaisesta katselusta. Aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori Mona Moisala sanoo käyttävänsä termiä multitasking eli usean tehtävän yhtäaikainen tekeminen. Käytännössä tuplanäyttöily on siis yksi multitaskingin alalaji.

Puhelin on tunteiden pakotie

Kännykkään tarttumisen taustalla on Moisalan mukaan tutkitusti useimmiten tylsistyminen. Kun ihmiselle tulee ikävä olo, tunnetta on helppo paeta puhelimen tarjoamiin ärsykkeisiin.

–  Kun mieli on tottunut siihen, että samaan aikaan on monta asiaa vireillä, yhteen asiaan keskittyminen kerrallaan alkaa tuntua epämiellyttävältä, Moisala kuvailee.

Syy ei siis ole televisiotuotoksen laahaavassa käsikirjoituksessa vaan siinä, että mieli harhailee televisioruudun hulinasta huolimatta. Joskus puhelimeen tarttumisen taustalla on esimerkiksi viestin merkkiääni tai ohjelman kirvoittama halu tarkistaa näyttelijän nimi, mutta ei likimainkaan aina.

–  Vaikka puhelimen näyttö olisi pimeänä, se tutkitusti vie meiltä huomiota. Olemme niin ehdollistuneita siihen, että kännykässä on virikkeitä, että jopa pois päältä olevaan puhelimeen tekee mieli tarttua vähänkään tylsänä hetkenä, Moisala sanoo.

Syy vai seuraus?

Jos elokuvaa katsoo rentoutuakseen, mutta katselu keskeytyy jatkuvasti puhelimen takia, rentoutumistarkoitus voi kaikota tyystin. Moisala sanoo, että jatkuva multitaskaaminen tutkitusti väsyttää, pitää yllä vireystilaa ja aiheuttaa stressiä.

Brittilehti Telegraphin haastattelemat asiantuntijat kertovat vuonna 2019 julkaistussa jutussa, että paljon eri medioita yhtäaikaisesti käyttävät suoriutuvat joissakin kognitiivisissa testeissä huonommin kuin ne, joilla sekakäyttö on vähäisempää. Lisäksi heillä joidenkin keskittymiskykyyn liittyvien aivorakenteiden on havaittu olevan anatomisesti hieman pienempiä kuin muilla.

Samanlaisia tuloksia on saatu suomalaistutkimuksissa, joissa Moisala on ollut mukana. Hänen mukaansa on näyttöä, että paljon multitaskingia tekevillä on etuotsalohkon keskittymiseen liittyvillä aivoalueilla vähemmän harmaata ainetta eli hermosoluja kuin muilla.

Siitä, kumpi on syy ja kumpi seuraus, ei kuitenkaan ole tietoa.

–  Voi olla, että jos harrastaa paljon medioiden yhtäaikaista käyttöä pitkän ajan, se vahingoittaa keskittymiskykyä ja aiheuttaa anatomisia muutoksia aivoissa. On kuitenkin myös mahdollista, että keskittymiskyky on lähtökohtaisesti huono, mikä on seurausta näistä pienemmistä aivorakenteista, kognitiivisen neurotieteen tutkija Andre Szameitat sanoo Telegraphille.

Lue myös: Tällaisiin ongelmiin koululaiset törmäävät sosiaalisessa mediassa