Nykyisin monia vaivaa "nomofobia" – siis pelko elämästä ilman puhelinta. Tutkijat kutsuvat tarvetta tarkastaa somepalveluita, viestejä ja sähköposteja koko ajan "nettivalppaudeksi".
Sosiaalisen median käyttämisestä puhuttaessa esiin nousee toisinaan termi "fomo" – fear of missing out, eli suomeksi pelko siitä, että jäisi jostakin paitsi. Nykyisin kansalaisia kuitenkin vaivaa myös "nomofobia", eli pelko elämästä ilman puhelinta (no mobile phone phobia), kertoo Metro.
Nomofobia ei ole uusi asia: puhelimenmenetyskammosta puhuttiin jo vuonna 2017.
99 prosenttia pelkäsi jollakin tasolla elämää ilman puhelinta
Monashin yliopiston selvityksen mukaan yli 99 prosenttia sen kyselyyn vastanneista käyttäjistä pelkäsi ainakin jollain tasolla sitä, ettei heillä olisi puhelinta. 13 prosentilla fobia oli vaikea.
Selvityksessä oli mukana noin 2800 australialaista, jotka täyttivät 20 minuutin nettikyselyn.
Kysely oli osa suurempaa projektia, jossa tutkittiin älypuhelimen käyttöä ajaessa. Vastaajista kaikilla oli ajokortti.
Noin 43 prosenttia vastanneista käytti puhelintaan yli kolme tuntia päivittäin. Mitä enemmän aikaa luurin parissa kului, sitä pahemmaksi nomofobiakin kasvoi. Suurempi puhelimen kulutus myös lisäsi riskiä löytää tapoja käyttää puhelinta tilanteissa, joissa se on jopa vaarallista.
Nomofobia ajoi käyttämään puhelinta "hinnalla millä hyvänsä"
Eniten nomofobiaa oli 18–25-vuotiailla. Jos henkilö kärsi pelosta olla ilman puhelinta, hän käytti todennäköisemmin puhelintaan myös kielletyssä paikassa, kuten oppitunnilla tai elokuvissa.
Kovasta nomofobiasta kärsivä myös asetti sekä itsensä että muut todennäköisemmin alttiiksi vaaralle käyttäessään puhelintaan esimerkiksi auton ratissa, pyörällä ajaessaan tai kävellessään.
LUE MYÖS: Unohteletko asioita? 5 luonnollista keinoa parantaa muistia – sortuminen "tehokkaaseen" tapaan johtaa kuormittavaan kierteeseen
"Pelko elämästä ilman puhelinta voi olla järjellinen vaste"
Nykymaailmassa elämällä ilman puhelinta voi olla kuitenkin myös olla haittoja. Monille puhelimen olemassaolo ei ole pelkkä kätevyystekijä, vaan sitä tarvitaan moniin arjen asioihin; lisäksi ihmiselle oon luontaista etsiä yhteyttä muihin.
Eniten nomofobiaa oli 18–25-vuotiailla. Kuvituskuva.
– Pelko elämästä ilman puhelinta voi olla järjellinen vaste, koska olemme riippuvaisia puhelimista pysyäksemme kontaktissa perheen ja ystävien kanssa, käytämme puhelimilla digitaalista lompakkoamme, skannailemme QR-koodeja [esim. pääsylipuista] päästäksemme sisään paikkoihin tai luemme kauppalistoja, tutkimusta tehnyt Fareed Kaviani kuvailee Metron mukaan.
Koska käyttö on ongelma?
Kavianin mukaan käytöstä tulee ongelmallista, kun digitaalinen elämä menee etusijalle niin sanotun fyysisen elämän sijaan.
Puhelimen käyttö voi tuntua elintärkeältä, mutta se ei tee hyvää. Human Communication Research -lehdessä julkaistun selvityksen mukaan jatkuva somekanavien selailu stressaa ihmisiä.
Kolmiosaisessa tutkimuksessa vastaajat esimerkiksi arvioivat sitä, miten usein käyttävät nettiä puhuessaan toisen ihmisen kanssa, kokivatko he tarvetta tarkistaa saamansa viestit heti tai miten usein heidän ajatuksesta harhailevat nettisisältöjen pariin.
LUE MYÖS: Ärsyynnytkö pienistä, unohteletko asioita? Saatat kärsiä "karanteeniaivoista" – asiantuntija kertoo, mistä helpotusta
Vaivaako nettivalppaus sinua?
Tutkijat kutsuvat tarvetta tarkastaa somepalveluita, viestejä ja sähköposteja koko ajan "nettivalppaudeksi", kertoo Metro.
Nettivalppaudella tarkoitetaan ilmiötä, jossa ihminen...
- Jatkuvasti ajattelee nettimaailmaa
- On nettimaailman kanssa yhteydessä jatkuvasti puhelimensa ja sen lukuisten avoimien välilehtien kautta
- Reagoi saamiinsa ilmoituksiin välittömästi
Ongelmaksi muodostuu se, että puhelimen käyttäjä on jatkuvasti yhteydessä nettimaailmaan. Kuvituskuva.
Ongelma on jatkuva yhteys
Tutkijoiden mukaan ongelma ei varsinaisesti ole sähköpostien tai muiden ilmoitusten määrä. Ongelmaksi muodostuu se, että puhelimen käyttäjä on jatkuvasti yhteydessä nettimaailmaan.
Puhelimen jatkuva läsnäolo voi tehdä sen omistajasta herkän erilaisille merkkiäänille. Se, ettei viestiin vastaa nopeasti, voi aiheuttaa stressiä ja syyllisyyttä. Moni myös tekee arjessa useita asioita kerralla, vaikka se ei sovi aivoille ja ylikuormittaa niitä.
– Multitasking oli melko johdonmukaisesti yhteydessä korkeampiin määriin havaittavissa olevaa stressiä, tutkijat kuvailevat.
LUE MYÖS: Oletko sinäkin supertehokas multitaskaaja? Aivosi ovat asiasta eri mieltä – poikkeuksiakin kuitenkin on: "Multitaskauksesta tulee ongelma vasta, kun..."
Lue lisää lifestyle-aiheista!
Lähteet: Mdpi.com, Metro.co.uk, Mcademic.oup.com