Some on monille kuin huumetta, josta halutaan eroon jopa mielenterveydellisistä syistä, selviää tuoreesta selvityksestä. Aivotutkija vertaa kännykkää karkkikulhoon, josta napostelua on syytä rajoittaa.
Naiset viettävät miehiä enemmän aikaa puhelimellaan ja kaikki ikäryhmät haluavat vähentää sosiaalisen median käyttöä, paljastaa käytettyjä älypuhelimia myyvän ja huoltavan Swappien teettämä tutkimus. Tutkimuksessa tarkasteltiin tuhannen suomalaisen puhelimen käyttöä.
Eniten aikaa kännykän ääressä viettää niin sanottu Z-sukupolvi eli 18–27-vuotiaat. Heistä noin 40 prosenttia kertoo päivittäisen ruutuaikansa olevan 4–6 tuntia.
Jopa 61 prosenttia heistä katsoo puhelinta heti herättyään. Vanhemmat ikäluokat kurkkivat puhelintaan ensimmäisen kerran pääasiassa aamiaisen aikana.
Sosiaalisen median sovellukset ovat päivittäin käytetyimpien sovellusten joukossa kahdella kolmesta. Seuraavina tulevat sähköposti- ja uutissovellukset.
Suurilla ikäluokilla kolmen suosituimman sovellusten joukossa ovat myös sää- ja karttasovellukset.
Lue myös: Niilo, 17, menehtyi somehaasteen seurauksena: Lasten ja nuorten parissa leviää jopa hengenvaarallinen ilmiö
Kännykkä pois mielenterveyden takia
Jopa 39 prosenttia suomalaisista on Swappien tutkimuksen mukaan pyrkinyt vähentämään ruutuaikaansa ja nimenomaan sosiaalisen median käyttöä.
Miehet kertovat haluavansa vähentää ruutuaikaa erityisesti parantaakseen mielenterveyttään, naiset unen laatua ja palautumista.
Z-sukupolven edustajat jättäisivät kännykän pois pystyäkseen keskittymään paremmin ja olemaan paremmin läsnä.
Millenniaaneilla yleisin syy puhelimen käytön vähentämiseen on mahdollisuus viettää enemmän aikaa ystävien ja perheen kanssa.
Eroon haitallisesta somen käytöstä – katso koko keskustelu. Juttu jatkuu videon alla.
10:06
Haastattelussa aivotutkija Minna Huotilainen ja Swappie Suomen toimitusjohtaja Sami Marttinen.
Lue myös: Älä tee tätä, jos et halua tylsistyä lisää
Kissavideon mentävä aukko
Aivot joutuvat jatkuvassa kännykän viesti- ja ärsykevyöryssä valtavan informaatiotulvan alle, sanoo Helsingin yliopiston professori, aivotutkija Minna Huotilainen.
– Koko ajan siellä hypätään asiasta, kontekstista ja tunnelmasta toiseen. Se on aikamoinen kuorma meidän aivoillemme, Huotilainen kuvaa Huomenta Suomen haastattelussa.
– Se myös kouluttaa meidän aivojamme. Eli paitsi että se koukuttaa, se myös opettaa meidän aivojamme siihen, että aina pitää hypätä seuraavaan asiaan. Ja aina kun on muutamankaan sekunnin tauko, siihen väliin jokin kissavideo pitäisi mahtua.
Huotilaisen mukaan aikojen saatossa kehittyneet ihmisaivot eivät ole pystyneet mukautumaan uuteen ympäristöön niin nopeasti kuin uudet viestivälineet edellyttäisivät.
– Meidän genetiikkamme on edelleen ihan sama ja meissä elää se pieni metsästäjä, joka huomaa, jos jossain on jotain kiinnostavaa. Tarkkaavaisuuden hyppääminen asiasta toiseen on edelleen valjastettu näiden algoritmien käyttöön. Ja se, että meillä on kyky hypätä asiasta toiseen, ei tarkoita sitä, että on hyvä juttu tehdä sitä koko ajan.
Huotilainen korostaa ajatusta haitallisesta oppimisesta.
– Jos hypitään koko ajan asiasta toiseen, aivot alkavat myös odottaa sitä. Samoin sosiaalisen kanssakäymisen laatu muuttuu. Eli se siirtyy someen ja puhelimeen, Huotilainen kuvaa.
– Onhan se parempi kuin ei mitään, mutta jos olisi mahdollisuus olla elävien ihmisten kanssa, siitä tulisi parempi olo ja mieli – ja moni sen myös tunnistaa.
Ruutuaikaa kannattaa aivotutkijan mukaan vähentää jo levonkin takia.
– Eli ollaankin ulkona ja havainnoidaan ympärillä olevaa luontoa. Ne ovat meidän mielenterveyttämme rakentavia asioita. Muistutan myös fyysisestä puolesta. Keho jää [kännykällä ollessa] huomiotta ja se on yksi osa meidän mielenterveyttämme, miten me kehoamme käytämme.
Lue myös: Neurologi kertoo pelottavimman asian, jota näkee ihmisten tekevän aivoilleen
Tutkimuksessa tunnistettiin aine, joka saa valitsemaan kuntosalin herkkujen sijaan
Some vai Dostojevski?
Aivotutkija tähdentää vielä, että sillä on iso merkitys, mitä kännykällä tekee, siis selaako videoita vai lukeeko Dostojevskia.
– Osa ihmisistä tekee töitä puhelimella. Esimerkiksi koululaisilla – joita syytetään ruutuajasta – saattaa olla vaikkapa sanakirjasovellus auki, Huotilainen toteaa.
Haitallista kännykän käyttöä on Huotilaisen mukaan koukuttavin tekeminen.
– Eli se, jossa ihminen kokee, että se ei ole hänen tahtonsa, joka päättää, kuinka kauan kännykällä on. Eli "tulee selattua", "tulee oltua somessa". Se voi olla myös uutisiin tai johonkin peliin koukuttumista. Sellaista, jossa ihminen itse kokee, että oli [kännykällä] pidempään kuin olisi halunnut.
Lue myös: "Sammuta aivot" tällä helpolla kikalla – voi helpottaa ahdistusta ja auttaa nukahtamaan
Minne en halua puhelinta?
Swappie Suomen toimitusjohtaja Sami Marttinen kertoo, että Swappien tutkimukseen vastanneet sanoivat pyrkivänsä vähentämään ruutuaikaansa viemällä puhelimensa toiseen huoneeseen, käyttämällä älä häiritse -tilaa ja poistamalla sovelluksia puhelimesta.
Suuret ikäluokat sanoivat jättävänsä kylmän rauhallisesti puhelimensa kotiin.
Myös Huotilainen kehottaa miettimään, minne ei halua puhelinta ottaa.
– Yksi voisi olla vaikkapa makuuhuone, yksi voisi olla ruokapöytä tai vessa. Eli jätetään kännykkä tietyiltä alueilta pois. Sitten ovat aikarajoitteet, eli mihin kellonaikaan haluaa enää käyttää puhelinta. Voisiko ajatella laittavansa puhelimen kokonaan pois tuntia tai jopa kahta ennen nukkumaan menoa? Huotilainen kysyy.
– Korostaisin myös yhteisön merkitystä. Tällä tavallahan me muitakin koukuttavia ongelmia on ratkaistu, eli on mietitty pelisääntöjä yhdessä. Eli miten toimitaan vaikka alkoholin tai karkkien kanssa. Ei näitä ole tarjolla koulussa, tai ei me näitä työpaikalla käytetä järjettömissä määrin.
Jospa soittaisi eikä selaisi?
Mutta mitä ihmettä sitä sitten tekee sen kaksi tuntia vaikka illalla, jos ei saa selata kännykkää, saattaa joku miettiä.
Aivotukija kehottaa esimerkiksi seurustelemaan – tai käyttämään puhelinta toisin, perinteiseen soittamiseen.
Tutkimusyhtiö Bilendin toteuttamaan Swappien kyselytutkimukseen vastasi tuhat suomalaista. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Tutkimus tehtiin Bilendin hallinnoimassa M3 Panelissa.