Huoli suomalaisten mielenterveydestä on syventynyt korona-kevään aikana. Sosten sosiaalibarometrissä ammattilaiset ovat nostaneet mielenterveyskuntoutujat yhdeksi huolestuttavimmista väestöryhmistä. Asiantuntijan mukaan jopa lapsia ja nuoria on päätynyt omaishoitajiksi. Järjestöt vaativat terapiatakuun nopeuttamista.
Nyt joka kolmas sosiaalialan ammattilainen pitää mielenterveyskuntoutujien asemaa huolestuttavana. Se on tuplasti enemmän kuin vuosi sitten.
– Kyllä nämä tuoreen Sosiaalibarometrin tulokset ovat erittäin huolestuttavia. Huoli mielenterveyskuntoutujista on kasvanut selvästi kaikissa vastaajaryhmissä, kun verrataan viime vuoden vastauksiin. Tämä kertoo siitä, että mielenterveyskuntoutujien tarpeisiin ei ole pystytty vastaamaan koronakevään aikana riittävästi. Kun ottaa huomioon, että he ovat jo ennestään hyvin heikossa asemassa olevia ihmisiä, Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.
– Vaikuttaa siltä, että avun hakemisen kynnys on noussut ja toisaalta sitten myös palvelujärjestelmä ei tavoita tällä hetkellä ihan samalla tavalla kuin normaalisti. Monella on nyt erittäin vaikea tilanne, Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi sanoo.
– Monilla mielenterveyskuntoutujilla ei varmasti ole ollut jaksamista tai edes osaamista hakea palveluja muuttuneissa tilanteissa. Viranomaisten on syytä ottaa tämä viesti vastaan ja pohtia, että miten näihin ongelmiin voidaan vastata niin, että jokainen saa palvelut ja tuen, johon on oikeutettu, Kiukas jatkaa.
3:46
Tällainen on mielenterveyden tila Suomessa nyt
"Palvelujen saatavuus on entisestään heikentynyt"
Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin toiminnnanjohtaja Pia Hytönen on seurannut huolissaan kuntoutujien lisäksi perheiden tilanteita.
– Siellä on valtava huoli omaisen ja läheisen voinnin heikkenemisestä, jopa romahtamisesta ja toinen huoli on se, että palvelujen saatavuus on entisestään heikentynyt, Hytönen sanoo.
Hytösen mukaan jopa lapset ja nuoret ovat joutuneet omaishoitajan asemaan.
– Osa heidän läheisistään ei ole saanut minkäänlaista hoitoa ja apua tänä aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että omaiset ovat joutuneet hoitovastuuseen ja pahimmillaan lapset ja nuoret ovat joutuneet omaishoitajan rooliin. Eli jos et jaksa sängystä nousta, niin siellä se lapsi tekee ruokaa ja nuori hoivaa ja näinhän ei saa olla.
5:29
FimFamin johtaja: Jopa lapset ja nuoret ovat joutuneet omaishoitajiksi
Järjestöt vaativat hallitukselta panostuksia
Sostesta muistutetaan, että ongelmilla on pitkittyessään tapana vaikeutua.
– Kyseessä on iso määrä ihmisiä, joilla on tarvetta saada tukea oman elämän vaikeuksiin. Pitkittyessään nämä ongelmat yleensä vain kasaantuvat ja pahenevat. Meidän yhteiskunnallamme ei ole varaa taloudellisesti eikä inhimillisesti ajateltuna syrjäyttää yhtäkään ihmistä. Myös mielenterveyskuntoutujilla tulee olla oikeus osallistua yhteiskuntaan mahdollisimman tasavertaisesti ja kokevat myös osallisuutta. Yhteiskunnan turvaverkon on myös kriisitilanteissa kyettävä tukemaan kaikista heikoimmassa asemassa olevia.
Soste toivoo hallituksen vievän eteenpäin viime keväänä laadittua kansallista mielenterveysstrategiaa ja varmistavan sen, että mielenterveyden palvelut, tuki ja apu, mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy saavat vahvan sijan sote-maakuntien rakennustyössä.
– Nyt jos koskaan pitää satsata sosiaalipalveluihin, mielenterveyspalveluihin, päihdepalveluihin ja perhetyöhön. Nyt on sen aika, Hytönen vaatii.
"Terapiatakuuseen ripeämpi aikataulu"
Mieli ry:n toiminnanjohtajan mukaan nykyinen palvelujärjestelmä ei vastaa ongelmiin riittävän varhaisessa vaiheessa.
– Tässä nykyjärjestelmässä odotamme, että ongelmat vaikeutuvat ja sen jälkeen ryhdymme kuntouttaamaan Kelan tuella psykoterapialla. Sen sijaan me voisimme tarjota tuen jo alkavaan ongelmaan, jolloin tilanne ei pääsisi kärjistymään.
Aalto-Matturi toivoo terapiatakuulle suunniteltua ripeämpää etenemistä.
– Se tarkoittaisi sitä, että jo kuntien omilla, maakuntien päätöksillä voitaisiin lähteä viemään terapiatakuuta eteenpäin eli ihan perusterveydenhuollosta olisi mahdollista päästä matalalla kynnyksellä lyhytterapiaan. Mutta toivoisin, että myös ministeriö ja eduskunta ottaisivat tästä koppia ja ryhtyisivät valmistelemaan lainsäädäntöä ripeämmässä aikataulussa.
– Niistä 11 miljardin vuotuisista mielenterveyden häiriön kustannuksista on mahdollista säästää, mutta ei palveluista tinkimällä vaan investoimalla, Aalto-Matturi toteaa.
Järjestöjen edustavat avaavat tilannetta laajemmin artikkelissa olevilla videoilla.