Suomalaisten kaikissa ikäryhmissä yleistyvät mielenterveysongelmat ovat uhka sekä hyvinvoinnille että taloudelle. Matalan kynnyksen palvelut ovat olleet Mieli ry:n mukaan suurimmaksi osaksi vapaaehtoisten ja järjestöjen vastuulla, mutta hallituksen leikkaukset uhkaavat supistaa niitä, vaikka apua ei ole saatu kaikille nykyisilläkään resursseilla.
Mielenterveysongelmat ovat yleistyneet huolestuttavasti Suomessa, mikä kuormittaa niin hyvinvointia kuin talouttakin.
SuomiAreenassa järjestetyssä paneelikeskustelussa pureuduttiin näihin haasteisiin ja pohdittiin, tuleeko mielenterveyden hoito jatkossa olemaan entistä enemmän jokaisen omalla vastuulla.
Lue myös: Vakava traumatausta piinaa koulukotinuoria – "Kaikilla tulijoilla on raskas reppu ja oireilu sen mukaista"
Mielenterveyskriisi kaikkien huolena
Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi toi esiin, kuinka mielenterveysongelmat ovat kasvaneet erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Heidän osaltaan voidaan puhua jo koko maan kattavasta mielenterveyskriisistä.
– Olemme tilanteessa, jossa mielenterveys maksaa Suomelle tavattomasti sosiaaliturvamenoina ja työkyvyttömyyksinä. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia, hän huomautti.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:41
Katso myös Masennusmyytit: "Ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa psykoterapiaan hakeutuessaan" – näin tilanteen voisi korjata
Aalto-Matturi korosti, että ennaltaehkäisy ja oikea-aikainen hoito ovat avainasemassa, jotta mielenterveysongelmien kustannukset saadaan kuriin. Niiden hoitamisen suhteen ollaan Suomessa tähän asti epäonnistuttu.
Lue myös: Mielenterveysjohtajilta murska-arvio lasten ja nuorten terapiatakuusta – tämä kaikki on nyt pielessä
Hyvinvointiala Hali ry:n toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma puolestaan painotti, että mielenterveysongelmien juurisyyt löytyvät laajasti yhteiskunnasta, ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan muutakin kuin terveyspalveluita.
– Tukemalla vanhemmuutta, kouluja ja päiväkoteja voimme vaikuttaa merkittävästi mielenterveyteen. Kriisin laajuus on selvä: 1500 ihmistä odottaa psykiatrista hoitoa, ja mielenterveyspalveluita tulee olla saatavilla heti, Aunesluoma totesi.
Politiikan rooli ja resurssit
Vihreiden varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Bella Forsgrén nosti esiin poliittisen vastuun ja yhteiskunnan heräämisen tarpeen mielenterveyskriisiin.
– Mielenterveys tulee nostaa politiikan kärkeen, sillä se vaikuttaa laajasti myös muihin sosiaalisiin ongelmiin kuten köyhyyteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, Forsgren sanoi. Hän ilmaisi huolensa siitä, että sosiaaliturvaleikkaukset voivat pahentaa mielenterveysongelmia entisestään.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi toi esiin positiivisia edistysaskelia, kuten itsemurhien määrän vähenemisen ja terapiatakuun alle 23-vuotiaille.
– Olemme saaneet aikaan paljon hyvää, mutta tarvitsemme kaikkien panosta. Järjestöjen rooli on ollut merkittävä, mutta nyt edessä on haasteita, kun järjestöiltä leikataan. Tämä vaatii pehmeää siirtymää ja yhteistyötä, Niemi korosti.
Lue myös: THL: Tyttöjen mielenterveysongelmat lisääntyneet – yhden ryhmän tilanne parantunut koronan jälkeen
Mieli ry:n Aalto-Matturi ei pidä Niemen esiin tuomia edistysaskelia riittävinä ja myös kritisoi konkretian puutetta hallitusohjelmassa.
– Mielenterveys mainitaan hallitusohjelmassa ainakin 30 kertaa. Silti siitä puuttuu pelimerkit ja yhteinen vastuunotto. Resurssit ovat terapiatakuussa ja muissa pienemmissä asioissa, hän sanoi.
Ennaltaehkäisyyn tulee panostaa aiempaa enemmän
Paneelissa vallitsi yksimielisyys siitä, että mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn on panostettava enemmän.
– Mielenterveys maksaa Suomelle 11 miljardia euroa vuodessa. Säästöt eivät synny leikkaamalla, vaan investoimalla ennaltaehkäisyyn ja oikea-aikaiseen hoitoon, Aalto-Matturi painotti.
Aunesluoma lisäsi, että työterveyshuollossa tulisi tarjota esihenkilökoulutusta ja lyhytterapiaa tukemaan mielenterveyttä varhaisessa vaiheessa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:40
Katso myös: Ovatko milleniaalit heikko pullamössösukupolvi? Tästä syystä nuoret uupuvat
Forsgrén toi esiin myös köyhyyden ja sosiaalisen eriarvoisuuden vaikutuksen mielenterveyteen.
– Suomalainen terveysjärjestelmä on eriarvoistava. Köyhyys vaikuttaa suoraan siihen, saako ihminen tarvitsemansa mielenterveyspalvelut ja millä aikataululla, hän totesi.
Ovatko mielenterveysongelmat yksilön vastuulla?
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Niemi korosti, että yksinäisyys on yksi suurimmista mielenterveyden haasteista, ja siihen tulisi puuttua Ruotsin malliin, jossa yksinäisyyden vähentämiseksi on laadittu oma ohjelmansa. Kukaan ei saisi jäädä ongelmiensa kanssa yksin.
– Meidän on estettävä ihmisiä jäämästä yksin ongelmiensa kanssa, hän sanoi. Aalto-Matturi lisäsi, että nykytilanteessa ihmiset joutuvat liian usein etsimään apua yksin, jolloin voimavarat ovat jo valmiiksi heikot.
Keskustelussa kävi ilmi, että järjestöjen rooli mielenterveyden tukemisessa on ollut korvaamatonta.
– Järjestöjen tarjoama apu, kuten chat- ja puhelinpalvelut, voivat ehkäistä vakavampia mielenterveysongelmia ja säästää kustannuksia. Nyt, kun järjestöiltä leikataan, syntyy tyhjiö, jota hyvinvointialueet eivät pysty täyttämään, Forsgren huomautti.
Lue myös: Viiden lapsen isä Jani on yrittänyt itsemurhaa kolmesti
Leikkaukset matalan kynnyksen palveluihin ovat myös Aalto-Matturin mukaan täysin väärä suunta, sillä järjestöjen tuottamat palvelut voivat luoda säästöjä kalliimmista ja raskaammista palveluista.
Paneelin lopussa vallitsi yksimielisyys siitä, että Suomi voi nousta mielenterveyskriisistä. Tämä vaatii kuitenkin konkreettisia toimia, resursseja ja yhteistä vastuunottoa.
– Mielenterveys on kaikkien asia, ministeriön Niemi kiteytti.