Hätkähdyttävät luvut koronakuormituksesta – apua odotetaan kuukausia: "Valuvika jo aikaisemmin"

Korona on ennakoidusti koetellut mielenterveyttä aiheuttaen stressiä ja ahdistusta sekä pahentaen jo olemassa olevia mielenterveysongelmia. Erityisesti näyttävät kärsineen nuoret, joiden kuormitus on lisääntynyt lisääntymistään pandemian pitkittyessä.

THL:n kouluterveyskyselyn mukaan joka kolmas yläasteikäinen tai toisella asteella opiskeleva tyttö kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta, ja myös poikien oireilu on korona-aikana lisääntynyt. Nuoritutkimusseuran selvityksestä käy ilmi, että pandemia on vähentänyt 15–25-vuotiaiden tyytyväisyyttä elämään.

– Tiedämme tutkimustuloksista jo, että ehkä erityisen kovia iskuja ovat ottaneet nuoret ja nuoret aikuiset. Etukäteen kannettiin huolta ikäihmisten jaksamisesta ja ihan syystä, mutta voisi sanoa, että oikeastaan kaikki väestöryhmät ja ikäryhmät ovat kokeneet koronapandemian kuormittavana ja elämäänsä vaikuttavana, Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi sanoi Uutisaamussa.

Pitkittynyt oireilu lisää psykiatrisen hoidon tarvetta, mutta palvelut eivät pysty vastaamaan tilanteeseen. Yli 90 päivää eli kolme kuukautta ensikäyntiä odottaneiden ihmisten määrä on räjähtänyt käsiin ja ruuhkautuneet palvelut ovat kriisiytymässä.

Lue myös: Särkeekö stressi kirjaimellisesti sydämen? Amerikkalaistutkijoita huolestuttava havainto

"Valuvika jo aikaisemmin"

Hätkähdyttävät luvut kertovat Aalto-Matturin mukaan, etteivät palvelut ole onnistuneet kohtaamaan ihmisiä poikkeustilanteessa ja että avun tarve on lähtenyt kasautumaan. Tilannetta saatetaan joutua purkamaan vielä useiden vuosien ajan.

Mielenterveysongelmia pitäisi ennaltaehkäistä ja hoitaa ennen kuin ne pääset kroonistumaan. Sosiaali- ja terveysministeriön johtajan Taru Koiviston mukaan koronapandemia on iskenyt erityisesti heihin, joilla on lähtökohtaisesti ollut haasteita mielenterveyden kanssa.

– Meillä ei ole ehkä riittävästi ajateltu sitä, että millä tavalla ehkäistään mielenterveysongelmia ja tuetaan mielenterveyttä eli tavallaan se näkökulma on ollut heikko. Se näkyy osittain myös tässä, että kun palvelutarvetta syntyy, se kasautuu hyvin nopeasti, Koivisto sanoi Uutisaamussa.

Pelkästään koronaa ei voikaan syyttää väestössä tikittävästä mielenterveyspommista.

– Kyllähän meillä on ollut tällainen valuvika jo aikaisemmin mielenterveyspalveluissa, Aalto-Matturi totesi.

Hänen mukaansa Suomessa on tapana ajatella toiveikkaasti, että mielen sairaudet menisivät ohi itsekseen. Oikea-aikaisen hoidon saaminen olisi kuitenkin tärkeää niin yksilön itsensä kuin yhteiskunnankin kannalta. Mielenterveysongelmat ovat esimerkiksi merkittävin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen.

Lue myös: Kahden lapsen äiti Ida, 27, piiloutui vuosia hymyn taakse – sai lopulta kolme tuskaista diagnoosia: "Ei tämä läheisillekään mikään helppo paketti ole"

Ennaltaehkäisy avainasemassa

Samaan aikaan kun mielenterveysongelmien kanssa tuskailevat suomalaiset odottavat terapeutin juttusille pääsyä, ministeriöissä valmistellaan soteuudistusta. Koivisto painottaa eri yhteiskunnan sektoreiden välisen yhteistyön, toimivien perustasojen palveluiden sekä palveluketjujen merkitystä.

– Eihän se tietysti ole ensiapu, mutta otettaisiin huomioon se kuitenkin. Kyllä lähtisin enemmän katsomaan myös sinne pidemmälle, että yritettäisiin luoda sellainen järjestelmä, jossa me voidaan tukea hyvää mielenterveyttä ja ajoissa tunnistaa ongelmia.

Sotesektorin lisäksi merkittävässä roolissa ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ovat esimerkiksi koulut sekä nuorisotoimi. Jos ehkäisevässä työssä epäonnistutaan, eivät yhteiskunnan resurssit riitä purkamaan hoitojonoja.

Aalto-Matturi toivoo, että terapiatakuu saataisiin maaliin osana hoitotakuuta. Luonnoksen perusteella kuitenkin vaikuttaa siltä, ettei tämä toteudu.

Lue myös: Kun Julia avasi Omakannan, tyytyväisyys hoidosta muuttui järkytykseksi: "Pääsi itku"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!