Tavallinen ihminen ei löydä apua suomalaisesta sosiaalihuollosta, koska järjestelmä on liian monimutkainen. Tätä mieltä on ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja. Hän ehdottaa luukulta luukulle -ravaamisen lopettamiseksi palveluohjausta.
– Rakenteiden monimutkaisuus on yksi suomalaisen sosiaalihuollon suurimmista ongelmista. Ihmiset, jotka kärsivät kasaantuvista ongelmista ja tarvitsevat kaikkein eniten apua, eivät osaa suunnistaa järjestelmässä, Aulikki Kananoja sanoo.
Samankin organisaation sisällä eri ongelmia varten on rakennettu eri yksiköt.
– Lastensuojelu-, päihde-, mielenterveys-, toimeentulo- ja vammaiskysymykset käsitellään kukin omissa paikoissaan. Jos ihminen tarvitsee hyvin monenlaista tukea, hän ei tiedä, mikä luukku siihen on paras.
– Helposti väärässä paikassa myös sanotaan, että "tämä ei kuulu meidän tehtäviimme". Silti ei aina kerrota, kenen tehtävä se sitten on. Ohjaus jää puolitiehen, Kananoja selittää.
Lähes saattaen oikeaan paikkaan
Lääkkeeksi tilanteeseen Kananoja ehdottaa palveluohjausta.
– Vaikka monilla kunnilla on sosiaalitoimessa yleinen informaatiopaikka, sekin on usein vaikean etsinnän takana. Suuriin kaupunkeihin pitäisi perustaa palveluohjauspiste. Pienissä kunnissa on muutenkin vain yksi sosiaalitoimisto, jonne mennä.
Palveluohjauspisteeseen menijän ei tarvitsisi etukäteen tarkkaan tietää, minkälaista apua hän tarvitsee.
– Se ei olisi mikään byrokraattinen rakennelma. Palveluohjauspisteessä neuvottaisiin ja melkein saattaen vietäisiin ihminen oikeaan paikkaan, Kananoja sanoo.
Työnteko tehostuisi
Palveluohjaus on koko ajan yleistymässä.
– Sitä on kehitetty erityisesti järjestöissä. Helsingissä ihmiset voivat hakeutua esimerkiksi Kalliolan setlementin ylläpitämään Ne-Rå-neuvontapisteeseen Kalliolan setlementtitalolla, jos he eivät osaa täyttää lomakkeita tai tiedä, minne kääntyä.
Kananoja huomauttaa, että palveluohjaus helpottaisi kunnissa myös henkilöstöpulaa.
– Meillä on paljon sosionomeja, jotka tuntevat suomalaisen palvelujärjestelmän. Jos yleis- eli palveluohjaus siirtyisi heille, yliopistoista valmistuneille sosiaalityöntekijöille jäisi enemmän aikaa tehdä sitä työtä, mitä heidät on koulutettu tekemään. Sosionomit varmistaisivat jo etukäteen, että tietty ihminen on juuri tietynlaisen avun tarpeessa.
Studio55.fi/Piia Simola
Ylisosiaalineuvos: Näin iäkkäitä pitäisi kohdella ja vanhustenhuoltoa kehittää
Tässä ovat maailman vanhimmat valtionpäämiehet
Asiantuntija: Tämä on vialla suomalaisessa lastensuojelussa
Näin yhteiskunta hyötyy vanhuksista
Ylisosiaalineuvos: Näin Suomi pärjää tulevaisuudessa vanhusten kanssa
Sirkka-Liisa Kivelä: Vanhus voi kuolla nälkään Suomessa
Tiesitkö tästä? Hälyttävä epäkohta vanhusten sosiaaliturvassa
Tällaista on vanhustenhoito hoitajan silmin: Toivon, etten itse joudu hoidettavaksi